Pääomamarkkinoiden tehtävä resurssien allokointi

Pääomamarkkinoiden tehtävänä on allokoida kansantaloudessa kertyvät pääomat mahdollisimman tehokkaasti kaikkein tuottavimpiin kohteisiin. Tämä takaa resurssien parhaan mahdollisen käytön. Pääomamarkkinoiden vaikutusta talouskasvuun on tutkittu paljon ja tutkimustulokset osoittavat pääomamarkkinoiden lisäävän talouskasvua. Täten on jokaisen maan etu luoda mahdollisimman tehokkaat pääomamarkkinat.

Käänteisesti voidaan sanoa, että epätehokkaat pääomamarkkinat ovat haitallisia kansantaloudelle, sillä tällöin varat ohjautuvat usein varsin epämääräisin perustein huonoihin hankkeisiin. Kun kyseessä ovat pääomaköyhät maat kuten kehittyvät markkinat, pitäisi kansantalouden vähäisistä resursseista saada irti maksimihyöty. Tällöin korostuu erityisesti valtion tärkeä rooli lainsäädännön ja infrastruktuurin kehittäjänä luomalla puitteet toimiville pääomamarkkinoille.

Venäjällä kaikki käynnistyi yksityistämisestä

Venäjällä lähdettiin 90-luvun alkupuolella voimallisesti luomaan yksityistä sektoria yksityistämisohjelman avulla. Yksityistämisprosessi käynnistettiin 1991 ja ensimmäiseksi toteutettiin valtiollisten yritysten yhtiöittäminen, jonka jälkeen yksityistäminen toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin voucher-yksityistäminen, jossa kaikille kansalaisille jaettiin yksityistämisvoucher, joka oikeutti merkitsemään osakkeita osakeyhtiöiksi muunnetuista pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Toisessa vaiheessa yksityistettiin valtion omistamia suuryrityksiä kuten öljy-, metallurgia- ja muuta raskasta teollisuutta pääosin tarjouskilpailuina. Tästä saivat alkunsa taloudellisesti ja poliittisesti vahvat taloudellisteolliset ryhmittymät.

Nykytilanteessa yksityistäminen on viety lähes loppuun ja yksityisen sektorin osuus kansantuotteesta on lähes 70% - 80%. Valtio on ainoastaan säilyttänyt strategisia omistusintressejä lähinnä kansantalouden toiminnan kannalta tärkeillä sektoreilla kuten telepuolella holdingyhtiönsä Svyazinvestin kautta ja sähköntuotannossa Unified Energy Systemsin kautta. Maan merkittävin teollisuussektori eli öljy- ja kaasuteollisuus on lähes täysin yksityistetty kaasujätti Gazpromia lukuun ottamatta.

Yksityistämisen jälkeen syntyivät osakemarkkinat

Venäjällä syntyivät heti aluksi markkinat yksityistämisvouchereille, johon jo ulkomaiset sijoittajat osallistuivat aktiivisesti. Tämän jälkeen kaupankäynti siirtyi yksityistettyjen yhtiöiden osakkeisiin. Elokuussa 1995 luotiin kauppapaikaksi on-line kaupankäyntijärjestelmä Russian Trading System (RTS). Tätä voitaneen pitää todellisten osakemarkkinoiden käynnistymishetkenä. Venäjän pörssissä on tällä hetkellä lähes 250 yritystä ja kumulatiivinen pörssivaihto pörssin perustamisesta lähtien on ollut noin 230 miljardia markkaa. Pörssivaihto ei vielä ole suuri kansainvälisesti katsottuna ja kauppa on keskittynyt muutamaan kymmeneen vaihdetuimpaan yhtiöön.

Venäjän osakemarkkinoita ei voi vielä pitää kovinkaan tehokkaina, mutta ne suorittavat jo kahta varsin tärkeää tehtävää eli omistuksen arvon mittaamista ja johdon strategian arvioimista. Käytännössä tämä tapahtuu yrityksen markkina-arvon muutosten kautta. Täten pääomamarkkinat toteuttavat perinteistä tehtäväänsä eli pääomakuria, jonka tehtävänä on piiskata yrityksen johtoa yhä parempiin suorituksiin.

On tietenkin naivia uskoa, että Venäjällä oltaisiin luotu kymmenessä vuodessa tehokkaat pääomamarkkinat. Totuus kuitenkin on, että uudistukset ovat edenneet pitkälle ja jatkavat yhä etenemistään. Tämän kehityksen ansiosta on parhaimmille venäläisyrityksille avautunut mahdollisuus lisäpääomien hankkimiseen pääomamarkkinoilta. Näin ovat tehneet esimerkiksi moskovalaiset matkapuhelinoperaattorit Vimpelcom ja Mobile Telesystems.

Uudelleenstrukturoinnissa vielä pitkä tie kuljettavana

Venäjällä on kuitenkin vielä suuri työ edessä yrityssektorin uudelleenstrukturoinnissa. Tarkasteltaessa Venäjän liikevaihdoltaan sataa suurinta yritystä, on niiden joukossa pääasiassa alueellisia energiatuottajia, öljy- ja kaasualan, raskaan metalliteollisuuden sekä telealan yrityksiä. Suurin osa näistä on vanhaa perinteistä teollisuutta edustavia yrityksiä, jotka eivät ole saaneet tuotantoaan merkittävästi nousemaan.

Joukossa on kuitenkin uusia tulokkaita kuten mm. Mobile Telesystems, Vimpelcom ja Golden Telecom, jotka ovat kasvaneet nopeasti merkittäviksi tekijöiksi. Edellämainittujen yritysesimerkkien taustalta löytyy muutamia yhdistäviä tekijöitä, kuten listaus osakemarkkinoilla, ulkomaisten sijoittajien tekemät pääomasijoitukset sekä yrityksen toiminnan kehittämiseen vahvasti sitoutunut johto.

Saadut pääomat on näissä yrityksissä investoitu tuotantopääoman uudistamiseen sekä markkinointiin vahvojen tuotemerkkien luomiseksi. Tämän tyyppisten esimerkkien lisääntyminen vaatii kuitenkin valtiolta rohkeita päätöksiä talouden avaamiseksi kilpailulle sekä venäläisen osaamisen ja länsimaisen pääoman saattamista yhteen. Näitä arvoja edistävät myös omalta osaltaan hyvin toimivat pääomamarkkinat toimiessaan piiskureina markkinatalouden oppien edistämiseksi.

juha.vaatanen@lut.fi

LUE MYÖS!
Juha Väätänen:
Matkapuhelinsektoristako uusi tukiasema Venäjän talouskehitykselle?