Venäjän vaikeudet

Venäjän talous romahti vuosi sitten elokuussa. Pitkähkön ajan melko vakaana säilynyt rupla menetti hetkessä kaksi kolmasosaa arvostaan dollariin nähden. Tämän vuoden aikana ruplan arvo on ollut neljänneksen luokkaa romahdusta edeltäneeseen tasoon verrattuna. Romahduksen seurauksena Venäjän tuonti putosi murto-osaan aikaisemmasta tuontitavaroiden hintojen kohotessa yli kolminkertaisiksi ja karatessa tavallisen kansan ostovoiman ulottumattomiin. Asiantuntijat sanovat ruplan arvon olevan tällä hetkellä jopa aliarvostettu, koska devalvaatiota ei ole pystytty hyödyntämään teollisuuden uudistamiseen ja kilpailukyvyn luomiseen, vaan maasta viedään edelleen vain energiaa ja raaka-aineita, nyt alihintaan.

 Venäjän tuonnin hiipuminen johti välittömästi myös Suomesta itään päin suuntautuvien kuljetusten jyrkkään alamäkeen. Jo 90-luvun kasvun vuosina oli Venäjän liikenteen kehityksessä nähtävissä tiettyä sahaamista, kun tilastoja katsoi kuukauden, parin ajanjaksoilla. Vuositilastojen mukaan kasvu oli kuitenkin nopeaa, tasaista ja vakaata.

Viime vuoden alkusyksyn pudotus tuntui ja vaikutti alusta alkaen aivan erilaiselta. Jo heinä-syyskuussa tultiin 30 %:ia alaspäin edellisvuoden vastaavan ajan luvuista ja vuoden 1998 viimeisen neljänneksen vientikuormat putosivat edellisvuodesta peräti 58 %:ia. Lähinnä raakapuukuljetusten ansiosta tuontikuljetukset ovat edelleen hieman jopa kasvaneet.

Tilastointitavasta riippuen ovat maanteitse itään päin suuntautuneet vienti- ja transitokuljetukset olleet tänä vuonna määriltään 50-60 %:ia edellisvuotta alhaisemmat. Nyt kuljetusmäärät näyttävät kuitenkin kääntyneen nousuun ja myös suhteellisesti päästäneen taas kasvuprosentteihin, kun vertailukuukausiksi tulevat talousromahduksen jälkeiset kuukaudet. Kokonaisuudessaan vuoden 1999 kuljetusmäärän ennustetaan olevan jokseenkin puolet huippuvuoden 1997 määrästä eli hieman yli 100 000 lastattua vientikuormaa.

Määrien vähenemisen ohella suomalaisten kuljetusyrittäjien vaikeuksia ovat lisänneet markkinaosuuden jatkuva lasku sekä kovan kilpailun seurauksena tarpeettomankin alas laskeneet kuljetushinnat. Vientikuljetuksissa markkinaosuutemme on pudonnut tänä vuonna jo 26:een %:iin. Raakapuun tuontikuljetukset ovat sentään vielä säilyneet suomalaisten käsissä.

Huonojen markkinauutisten lisäksi Venäjän liikenteessä joudutaan edelleen toistuvasti ottamaan kantaa muuttuviin hallinnollisiin määräyksiin ja muihin îkommervenkkeihinî. Käsittämättömimpiin kuuluu elokuun puolessa välissä Moskovasta tullut päätös rajoittaa suurin sallittu leveys 2,50 metriin. Onneksi päätöksen mielettömyys selvisi myös venäläisosapuolelle, kun Suomen viranomaiset asettivat nopeasti samat vaatimukset Suomeen tuleville venäläisautoille.

Viime huhtikuussa kirjasi Lipposen toinen hallitus, Venäjän vaikeudet hyvin tuntien, hallitusohjelmaan erääksi liikenneosan painopistealueeksi Suomen aseman vahvistamisen idän ja lännen välisenä logistisena keskuksena. Tavoite on ennakkoluuloton ja oikea, joskaan ei varmasti helpoimmin ja nopeimmin toteutettavien joukossa. Harkittu ja pitkäjänteinen panostaminen valtavat mahdollisuudet omaavaan Venäjään on kuitenkin ainoa rationaalinen vaihtoehto mieliä hämmentävästä epävarmuudesta huolimatta.

jouko.santala@skal.fi
http://www.skal.fi