Öljyn hinta ja Venäjän talous

Venäjän talouskasvua ja siihen liittyviä epävarmuuksia ajatellen yksi kysymys on yli muiden: mikä merkitys öljyn maailmanmarkkinahinnalla on Venäjän talouskasvuun?

Vallalla olevan näkemyksen mukaan Venäjän talouskasvu ja valtiontalouden tila riippuu suuresti öljyn maailmanmarkkinahinnasta. Tämä näkemys perustuu tietoon siitä, että esimerkiksi vuonna 2001 maan vientitulot olivat noin kolmanneksen suhteessa kokonaistuotantoon, ja energia puolestaan kattoi noin puolet kokonaisviennistä. Tiedetään myös, että liittovaltion tuloista 30-40 prosenttia tulee energiasektorilta.

Viimeisen vajaan vuoden aikana keskustelu öljyn hintojen merkityksestä Venäjän talouskasvulle on saanut uusia sävyjä. Vuoden 2001 jälkipuoliskolla useat hallitusta lähellä olevat henkilöt väittivät, että öljyn halpeneminen ei ole uhka Venäjän taloudelle. Energian vientihinnan merkitystä vähättelevät arviot perustuvat ajatukseen, että talousuudistukset ovat jo muuttaneet Venäjän talouden rakenteita ja toimintatapoja sekä vähentäneet maan riippuvuutta öljyn vientituloista. Lisäperusteena vähättelylle on on se, että öljy- ja kaasutuotannon osuus kokonaistuotannosta on vain noin seitsemän prosenttia, joten energiatuotannon rooli maan talouskehitykselle ei ehkä olekaan niin keskeinen kuin yleisesti ajatellaan.

Venäjä vie vuositasolla noin 150 miljoonaa tonnia raakaöljyä, minkä perusteella voidaan helposti laskea öljyn hinnan muutosten vaikutus Venäjän öljytuloihin. Tällaiset arviot eivät kuitenkaan pysty ottamaan huomioon kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Asiaa voidaan kuitenkin tutkia yksinkertaisia laskelmia monipuolisemmilla menetelmillä. Ekonometrisia menetelmiä onkin sovellettu tuoreessa Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimuksessa, jossa selvitettiin öljyn hinnan ja ruplan reaalisen kurssin vaikutuksia Venäjän talouskasvuun.

Tutkimuksen mukaan Venäjän kokonaistuotanto on edelleen erittäin riippuvainen öljyn maailmanmarkkinahinnasta ja tämä riippuvuus voi olla jopa ajateltua suurempi. Tulosten mukaan esimerkiksi öljyn maailmanmarkkinahinnan pysyvä lasku 10 prosentilla merkitsee sitä, että kokonaistuotannon taso jää pari prosenttiyksikköä matalammaksi verrattuna tilanteeseen, jossa öljyn hinta ei muutu.

Vastaavasti 10 prosentin pysyvä öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu kasvattaa kokonaistuotannon tasoa parin vuoden sisällä parilla prosentilla. Tutkimus vahvistaa myös Venäjän valtiontalouden voimakkaan riippuvuuden öljyn hintakehityksestä sekä ruplan reaalikurssin (ruplan ostovoiman ja Venäjän kilpailukyvyn mittarin) tärkeyden lyhyen ja keskipitkän aikavälin talouskasvulle.

Tutkimustulokset eivät anna tukea väitteelle, että Venäjän riippuvuus öljytuloista olisi viime vuosien aikana vähentynyt talousuudistusten ja talouden rakenteiden muuttumisen kautta. Tämä havainto tuntuu melko luonnolliselta ottaen huomioon reformien aloittamisesta kuluneen ajan sekä sen, kuinka merkittävää osaa öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu on näytellyt Venäjän elpymisessä vuoden 1998 kriisistä. Myöskään Venäjän viennissä ei näy merkkejä siitä, että tuotannon rakenne olisi merkittävästi muuttunut. Investointikehityskään ei viittaa mihinkään suureen rakenneuudistukseen, sillä viime vuosina teollisuuden investoinneista yli puolet on mennyt energiasektorille.

Voi hyvinkin olla, että viime aikainen tuotannon hidastuminen heijastelee sekä energian hinnan nousun tuoman vetoavun loppumista että ruplan reaalisen kurssin vahvistumisen kotimaiselle tuotannolle aiheuttamia ongelmia. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvu hiipui alle neljän prosentin eikä hallitus tulevina vuosinakaan odota yli viiden prosentin kasvua.

---
Kirjoitus perustuu Rautavan äskettäin ilmestyneeseen tutkimukseen "The role of oil prices and the real exchange rate in Russia´s economy" (BOFIT Discussion Papers No. 3/2002).

Yhteystiedot:
Suomen Pankki. BOFIT
puh: (09) 1831
email: jouko.rautava@bof.fi