HANNU TERVONEN ja
MARKKU KIVINEN:

Venäjä tietoyhteiskunnaksi

Venäjä on luonnonvaroiltaan maailman rikkain maa. Myös väestön koulutustaso on suhteellisen korkea: lääkäreitä, opettajia ja insinöörejä on siellä aivan yhtä paljon kuin Suomessa tai Yhdysvalloissa. Venäjä ei ole kehitysmaa vaan teollinen yhteiskunta, jonka väestöstä valtaosa asuu kaupungeissa. Varsinainen pulma onkin se, ettei Venäjästä ole vieläkään tullut jälkiteollista yhteiskuntaa. Kun Suomi on muuttunut tietoyhteiskunnaksi, Venäjä on jäämässä teollisen yhteiskunnan ulkomuseoksi. Suunnitelmataloudessa vahvoja olivat vain sellaiset tuotannon alat, joissa tuotteet olivat suhteellisen homogeenisia ja tuotettavissa massamitassa. Tältä pohjalta Neuvostoliton ulkomaankauppa rakentui yksipuolisesti energiantuotannon varaan. Venäjä ei ole vieläkään päässyt irti tuosta rakenteesta.

Tshetshenian sota on kiristänyt Venäjän ulkosuhteita, eikä Venäjän sisäinen ilmasto ja talouden epävakaus kannusta sitä hedelmälliseen yhteistoimintaan lännen kanssa. Kuitenkin Putinin äskettäisessä ohjelmajulistuksessa päätavoitteeksi asetettiin nimenomaan jälkiteollisen yhteiskunnan luominen Venäjälle. Lännen tulisikin nyt tarjota Venäjälle yhteistyön näköala juuri tietoyhteískunnan luomisessa.

Venäjän talouden pitkä alamäki on luonut Suomen rajalle Euroopan suurimman elintasokuilun. Suomi on myös tietoteollisuudessa on Euroopan kärkivaltioita. Tietoyhteiskunta tunkeutuu yhä voimakkaammin myös jo ihmisten arkielämään. Suomi on langattoman viestinnän edelläkävijöitä. Suomalaisen tietoteollisuuden nopea kehitys ja Venäjän perinteisen raskaan teollisuuden rapautuminen on avannut elintasokuiluakin jyrkemmän tietoyhteiskuntaeron, joka on nopeasti kasvamassa.

Pohjoinen ulottuvuus linjaaa

EU:n ja Venäjän välinen kumppanuussopimus ja pohjoiseksi ulottuvuudeksi nimetty kokonaisuus linjaavat EU:n ja Venäjän suhteita. Etenkin Luoteis-Venäjällä pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden pitäisi olla kehityksen moottoreita. Pohjoista ulottuvuutta on arvosteltu sisällyksettömyydestä. Se onkin keskittynyt suuriin ja kauaskantoisiin hankkeisiin kuten energia- ja liikenneverkoihin tai ydin- ja ympäristöturvallisuuteen. Megahankkeita luonnollisesti tarvitaan, mutta niiden toteutus vie aikaa ja vaatii huomattavia varoja. Kehitystä nopeasti vauhdittavia projekteja onkin niukasti. Yhteistyö Venäjän kanssa saisi uutta puhtia, jos pystyttäisiin saamaan aikaan nopeasti konkreettisia tuloksia.

Tietoyhteiskunnasta pitäisi tehdä pohjoisen ulottuvuuden käytännön ydin. Raamit saisivat selkeän käytännön kärjen, josta voidaan lähteä nopeasti liikkeelle. Venäjän kehittämiseksi tarkoitettu EU:n tietoyhteiskuntastrategia vahvistaisi pohjoista ulottuvuutta ja lähialuepolitiikkaa, jolloin siitä voisi tulla monia Venäjällä toimivia tahoja yhdistävä tekijä. Sen avulla voitaisiin luoda sitä hyvinvointia ja vakautta, jota EU tavoittelee yhdessä Venäjän kanssa.

Tietoteknologian hyödyt ovat kiistattomia etenkin laajoilla, vaikeakulkuisilla ja syrjäisillä alueilla. Edistyneimpiä tietotekniikan hyödyntämisessä ovat lähes kaikki harvaan asuttuja pohjoisia maita. Tutkimuksen mukaan maailman seitsemän kärkimaan joukossa on neljä Skandinavian maata, Kanada ja Yhdysvallat. Pohjoinen ulottuvuus pitää siis jo sisällään vahvoja piirteitä edistyneestä tietoyhteiskunnnasta. EU:hun olisikin rakennettava pohjoinen tietoyhteiskuntaulottuvuus, jossa Suomella voisi olla avainrooli.

Pohjoista ulottuvuutta koskevassa EU:n politiikassa korostetaankin jo, että modernissa ja terveessä taloudessa tarvitaan yhä enemmän informaatioyhteiskunnan palveluja. Pohjoismaat ovat tehneet suuria harppauksia muun muassa etäopetuksessa ja telelääketieteessä. Tietoyhteiskunta on helpottanut niitä voittamaan välimatkoihin liittyviä ongelmia ja rakentamaan syrjäisille alueille ihmisläheisiä ratkaisuja.

Informaatioyhteiskunnan palvelut välttämättömiä Venäjällä

On välttämätöntä levittää tämä teknologia myös Luoteis-TeVenäjälle. Telekommunikaation ja ja tietoyhteiskunnan edistäminen lisäävät koheesiota pohjoisen ulottuvuuden alueella enemmän kuin mitkään muut palvelut. Telekommmunikaatioon liittyvän infrastruktuurin parantamisella olisi voimakas sosiaalinen ja alueellinen ulottuvuus. Venäjää koskeva rajayhteistyö ja alueellinen taloudellisen toiminta vaativat myös sellaista tehokasta telekommunikaatiota, postaalisia verkkoja ja tietojärjestelmiä, jotka tukevat modernia liiketoimintaa.

Tietoyhteiskuntastrategialla voidaan edistää yritysten liiketoimintaa Venäjällä monin tavoin. Myös Venäjän erityisolot ja -piirteet puoltavat toimintastrategian hahmottelua. Yksittäiset bisnesintressit voi olla helpompi toteuttaa kokonaisvaltaisen strategian kautta Suurikin yksittäinen yritys on nykyoloissa turvaton ja sen riskit saattavat nousta suuriksi. Tällöin laaja ja järjestäytynyt eteneminen suojaisi parhaiten riskeiltä Yhteinen ja koordinoitu toiminta parantaa uskottavuutta venäläisten silmissä ja lisää venäläisten omaa sitoutumista hankkeisiin.

Mikään yhteisö ei voi toimia tehokkaasti, ellei tietovälineiden käyttöä ole omaksuttu laajasti väestön keskuudessa. Venäjällä kansalaisten integrointi globaaliin tietoyhteiskuntaan on vielä heikkoa. Tietoyhteiskunnan leviäminen kansan keskuuteen on vähäistä ja pääsy tietoverkkoihin on vielä monen ulottumattomissa. Kansalaisia olisi tuettava tietovälineiden hankinnassa ja kannustettava niiden käyttöönotossa. Venäjälle tarvitaan kansalaisyhteisöjen tietoverkosto ja verkkolukutaito pitäisi opettaa jokaiselle venäläiselle.

Toimet olisi suunnattava venäläisten arjen ja käytännön toimien parantamiseen. Kansalaisyhteiskunta ei ole mahdollista ilman kansalaisten keskinäistä kommunikointia. Vain modernit tietojärjestelmät antavat tähän mahdollisuuden. Tietovälineiden hallinta ja ymmärtäminen voisi luoda näköaloja tavallisille venäläisille, parantaa luottamusta hallinnon sisäiseen toimintakykyyn ja lisätä venäläisten sisäistä yhteistyötä. Venäläisten perhekeskeisyydestä on hyötyä, sillä tutkimusten mukaan tietoyhteiskuntaidot opitaan parhaiten perhepiirissä. Myös Venäjän edun mukaista on rakentaa järjestelmä, joka luo kansalaisille hyvinvointia ja auttaa heitä vuorovaikutukseen keskenään ja integroitumaan kansainväliseen yhteisöön.

Tietoyhteiskunta ja internet avaa Venäjää

Myös hallinnossa, tutkimuksessa ja koulutuksessa tarvitaan lisää tietoyhteiskuntataitoja. Asiakirjojen digitoinnilla ja sähköisen asioinnin kehittämisellä

julkisten ja yksityisten palvelujen tehokkuushyödyt voisivat olla mittavia. Hallinnon toimivuus ja luotettavuus voisi parantua merkittävästi. Talouden, hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen verkottamisella olisi myös laajoja kerrannaisvaikutuksia venäläiseen yhteiskuntaan. Verkkoyliopistoja ja erilaisia läntisillä varoilla perustettuja resurssi- ja internetkeskuksia on tarvitaan lisää. Tietoyhteiskuntataitojen levittämisellä voidaan edistää myös lain ja hallinnon toimeenpanoa ja käytäntöä. Tietovälineiden avulla lakien ja lupien valvonta voidaan saada joustavaksi ja tehostaa verojen kokoamista. Venäjä tarvitseekin tietoyhteiskunnan perusrakenteen kehittämistä, uutta tiedon tuottamiseen, jalostamiseen, välittämiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen tarvittavaa järjestelmää.

Parhaassa tapauksessa Venäjällä pystyttäisiin ohittämaan ne ongelmat, jota lännessä on kohdattu tietoteknologian käytössä ja kehittämisessä. Suomessa ja läntisessä Euroopassa ollaan jo siirtymässä teknologiavetoisesta tietoyhteiskunnasta erilaisten virtuaalipalvelujen ja sisällöllisiä ratkaisujen kehittämiseen. Suomessa on jo laajaa ja monimuotoista ohjelmistoteollisuutta ja sisällöllistä osaamista. Suomen hallitus on sitoutunut tietoyhteiskunnnan edistämiseen. Kysymys ei siis ole vain Venäjän tai EU:n, vaan ennen muuta Suomen edusta. Suomi voi tarjota erilaisia pitkälle kehitettyjä digitaalisia palveluja, rakentaa sähköisiä markkinapaikkoja, tuottaa virtuaalisia itseopiskeluvälineitä ja opetusjärjestelmiä.

Tietoyhteiskuntakilpailu on kireää. Yhdysvalloilla on kilpailuetu ohjelmistoissa, kotitietokoneiden käytössä ja multimediassa. Euroopalla on vielä etumatka langattomassa viestinnässä ja sen palvelusovelluksissa. Venäjälle Eurooppa voi tarjota monipuolista kokemusta verkostojen, viestintäjärjestelmien ja sisällön rakentamisessa. Tutkimusten mukaan Suomen tietoteollinen kilpailuetu ei ole mitenkään erityisen turvattu. Eräs keino sen varmistamiseen olisi ryhtyä Venäjän hovineuvojaksi tietoyhteiskunnan rakentamisessa.

Suomesta aloitteentekijä

Venäjä on saatava yhä tiiviimmin mukaan tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Suomen olisikin otettava aloite käsiinsä Venäjää varten tarvittavan tietoyhteiskuntastrategian valmistelemiseksi. Aloitetta olisi vietävä eteenpäin ennen kaikkea EU:ssa. Suomen intresseissä olisi Venäjä -suhteiden uudelleen aktivointi tietoyhteiskunnan kautta. Tietoteollisen osaamisen vienti pitäisi olla tulevaisuudessa Suomen Venäjän -kaupan avanala.

Langattoman tekniikan räjähdysmäinen kasvu maailmalla lähivuosina merkitsee, että Venäjää ei ole varaa jättää tämän kehityksen ulkopuolelle. Venäjän mukaanotto ns. uuden talouden kehitykseen on elintärkeää. Suomalaisen ja eurooppalaisten tietoyhteiskuntaohjelmien toimintalinjaukset ja tietoyritysten strategiat on vietävissä Venäjälle. Monet sovellukset ja toimintatavat ovat yleisiä, silti niitä on kehitettävä ottamalla huomioon Venäjän erityisolot, toimintatavat ja luonteenpiirteet

Olisi virhe kohdella Venäjää edelleen kuin sadun Gulliveria, Kääpiöt yrittävät sitoa jättiläisen liikkumattomaksi pienentääkseen sen aiheuttamia vaurioita. Ei voi olla kenenkään edun mukaista, että Venäjä eristäytyy ja länsi pakotetaan Venäjän eristämiseen. Tietoyhteiskunnan edistäminen lähentäisi Venäjää ja länttä, jolloin peruspelko Venäjän hyväksikäytöstä myös hälvenisi. Väsähtäneen jättiläisen voimavarat on otettava käyttöön Euroopan ja Venäjän yhteisen tulevaisuuden hyödyksi.

LUE MYÖS:
Hannu Tervonen:
Oravannahkakaupan lopusta 10 vuotta

www.mbnet.fi/~hate,
hate@mbnet.fi