Venäjän kriisin merkityksestä Suomen viennille
- erityisesti kulutustavara- ja elintarvikeviennille

Jotta Venäjän kriisin merkityksestä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä, olisi ensiksi selvitettävä, mistä siinä on kyse. On myös selvää, että kriisin kaikkia vaiheita ei ole vielä nähty.

Sekasorto alkoi, kun Kirienkon hallitus ilmoitti 17.8.1998, ettei se pysty maksamaan sitoumuksiaan, julisti Venäjän velkojen yksipuolisen moratorion ja jätti ruplan kellumaan.

Taloudellisella puolella hallituksen ilmoitus, ettei se lunasta valtion obligaatioita liikepankeilta oli voimakas isku Venäjän pankkijärjestelmää vastaan. Ruplan ja dollarin välisen uskottavan vaihtosuhteen puuttuminen sekoitti talouden, koska myös venäläisten tuotteiden hintojen taustalla oli dollarisidonnaisuus. Kukaan ei tiennyt, mitä tuotteiden pitäisi maksaa. Yritysten välillä siirryttiin ennakollisiin käteismaksuihin, mikä on myrkkyä erityisesti kaupalle, joka oli ehtinyt jo tottua tavaraluottoihin.

Puuttumatta lähemmin yksityiskohtiin voidaan sanoa, että on tultu tilanteeseen, jossa kulutustavara- ja elintarvikemarkkinoilla vallitsee tyhjiö. Tyhjiö syntyi, kun ulkomaiset toimittajat ovat vapaaehtoisesti jättäytyneet aikakin tilapäisesti pois markkinoilta. Myös venäläiset toimittajat ovat pankkikriisin heikentäminä tai muuten suurempien voittojen toivossa vetäytyneet tilapäisesti markkinoilta.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että tavalliset kuluttajat ovat valmiitta kuluttamaan rupliaan, jotta inflaatio ei söisi niitä. Kaiken lisäksi uusi Primakovin hallitus on päättänyt maksaa valtion palkkarästejä, mikä entisestään lisää kysyntää.

Venäläisten kauppaketjujen ongelma on, mistä saadaan tavaraa, millä hinnalla ja millaisin maksuehdoin. Tyhjiö ei ole tyhjiö kauan ja markkinaosuudet jaetaan tänä syksynä ja viimeistään tulevana talvena uudelleen. Väheksymättä millään tavalla hinnan merkitystä markkinaosuuskilpailussa aivan olennaisessa osassa tulee olemaan tavaran saatavuus.

On ymmärrettävää, että suomalainen viejä ei halua lisätä Venäjä-riskiä. Tilanne on kuitenkin sellainen, että passiivisuus voi johtaa markkinaosuuden menetykseen. Toisaalta kriisi voi tarjota mahdollisuuden myös kasvattaa markkinaosuutta. Tärkeätä on oikea-aikainen ja oikeanlainen reagointi. Se on mahdollista, jos markkinastrategia on valmiina.

Kriisi tarjoaa mainion syyn tarkastella kriittisesti sitä, onko maahantuonnin kaikissa tilanteissa tapahduttava pitkän kaavan viejä-maahantuoja-kauppa mukaisesti vai olisiko mahdollista lyhentää kaavaa muotoon viejä-kauppa ja mitä se edellyttää. Se on myös luonnollinen valinta, jos maahantuoja on pudonnut kuvioista.

LUE MYÖS:
Raimo Katila:
Tuotannollisten investointien toteuttamistavoista Venäjällä (19.4.2002)

Yhteystiedot:
East-West Law Consultants Oy Ltd
Kaivokatu 8, FIN 00100 Helsinki
Puh: (09) 2221 562
Fax (09) 2221 733
email: ewlc.raimo.katila@kolumbus.fi