Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
visioita näkmyksiä
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies

31.8.2009.

Professorin absurdi matka suunnitelmatalouksissa

Tauno Tiusanen: Elämä rautaesiripun varjossa. Toisinajattelijan päiväkirja. Edita. 224 sivua. 31,50 e.

Taloustieteilijä, emeritusprofessori Tauno Tiusanen päätti heti perusopintojensa jälkeen 1960-luvulla tutustua perusteellisesti kommunismiin, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Havainnointi paikan päällä olisi olennainen osa tietojen keruuta. Tämä kohtalokas päätös vei hänet vuosikymmeniksi suureen seikkailuun, josta ei ole puuttunut kafkamaisia piirteitä tai absurdeja tilanteita.

Kirjassaan Elämä rautaesiripun varjossa Tiusanen muistelee matkojaa ideologisen rajan toisella puolella korkeiden kommunistipomojen vieraana, tiedemiesten ja kulttuurihenkilöiden seurassa tai tavallisten paikallisten joukossa. Vanavedessä kulkivat vakoilijat ja politrukit.

“Nojatuolimatkailijaksi en suostunut”, hän vakuuttaa.

Tutkijana Tiusanen kuului kylmän sodan aikana syntyneeseen vertailevan taloustieteen koulukuntaan, jonka keskittyi suunnitelmatalouden ja hajautetun markkinatalouden vertailuun.

Rautaesiripun puolella tieteenhaara leimattiin imperialistiseksi juoneksi, vaikka taloudellinen tietämys Tiusasen kokemusten mukaan oli itäblokin maissa - etenkin johtoportaassa - rajallista. Eipä silti, yllättävää tietämättömyyttä oli hänen mielestään suomalaisyrityksissäkin ja etenkin virkamiestasolla.

Kirjassaan Tiusanen käy läpi kommunistisia periaatteita teoriassa ja eri maiden käytännöissä. Teksti johtaa lukijan väistämättä johtopäätökseen, että kommunistinen yhteiskunta oli alusta alkaen tuhoon tuomittu rakennelma. Kirja antaa myös perspektiiviä ymmärtää entisten sosialistimaiden nykyhetkeä, niiden taloutta ja yhteiskuntaa.

Sosialistisen suunnitematalouden perimmäisenä heikkoutena Tiusanen pitää bruttotuotantoajattelua, joka hämärtää kustannustietoisuuden yrityksissä. Yksikään valtiollinen aikataulu,- laatu- tai määräsuunnitelma ei hänen mukaansa toteutunut.

Kun kommunistimaat avautuivat länsimaiselle pääomalle Tiusasen piti yhä uudestaan selittää niiden edustajille, että läntiset yhtiöt sijoittavat rahaa kohteisiin, joista saa peräti voittoa.

”Entisille neuvostovirkailijoille ajatus, että läntisiä kapitalisteja pitäisi hunajalla houkutella riistämään, oli aluksi pyhäinhäväistys”, Tiusanen kirjoittaa.

Erityisen paljon kirjoittaja antaa tilaa nomenklatuuralle, eli Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa valtaapitäneelle eliittijoukolle.

Se korjasi syviin taskuihinsa röyhkeästi varmat osingot yhteiskunnan synnyttämästä lisäarvosta. Se myös taisteli henkeen ja vereen kaikkea reformipolitiikkaa vastaan. Toisaalta nopeimmat eliitin jäsenet käyttivät häikälemättä hyväkseen myös uusia mahdollisuuksia rikastua neuvostotalouden syöksykierteissä.

Suomettuneen Suomen mielipideilmapiiri ei sietänyt Tiusasen kaltaista toisinajattelijaa. Häntä vihattiin ja vähäteltiin. Hän sanoo olleensa 15 vuotta häirikkö, joka vaelteli marxilais-leninistien alttarilla häpäisemässä pyhäinkuvia. Ajojahtiin väsyneenä hän otti vastaan Glasgowin yliopistossa professorin paikan vuonna 1991.

Paluumuuttaja Tiusasesta tuli viisi vuotta myöhemmin, kun hän sai kutsun Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoriksi.

Kaija Pasila-Lehmuskallio

Idänkaupan Vientipalvelut 8/2009. Sisältö.

pdf-versio


• Idänkaupan Vientipalvelut -verkkolehti
• Idänkaupan Vientipalvelut
Arkisto 2001-
• Compiler News -uutispalvelu
Compiler eNews -uutismuistio (tilattava)
• Uutisarkisto 1998-