Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
visioita näkmyksiä
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies
11.8.2004

Itämeren satamaselvitys
ennakoi fuusioita jopa rajojen yli

Nykyistä Itämeren satamataloutta leimaa kilpailu, totetaa Kotkan Sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski vastailmestyneessä väitöskirjassaan. Kilpailu johtaa yhä selvemmin siihen, että pienten ja osittain myös keskikokoisten satamien pitää etsiä markkinarakoja ja erikoistua. Yhteisteistä monille Naskin tutkimille merisatamille on, että ne toteuttavat logistiikkafunktiota ottamalla itselleen lisää tehtäviä. Ne kehittävät lisäarvoa tuottavia, asiakkailleen räätälöityjä logistiikkajärjestelmiä ja koordinoivat tai harjoittavat yhteistyötä muiden palvelujen tarjoajien kanssa. Näin satamat mielletään entistä enemmän logistisia palveluja tarjoaviksi logistiikka- ja jakelukeskuksiksi.

Toinen hyödyttämään toista

Naskin mielestä satamien haasteena on etsiä aktiivisesti omaa rooliaan erilaisten logistiikkayritysten koordinoinnissa ja edistää logistiikkakeskusten perustamista satamien läheisyyteen. Satamat voivat edistää verkostoitumiskehitystä ”klusteroinnin” suuntaan, jolloin yksittäiset yritykset eivät vain verkostoidu keskenään, vaan voivat myös yhdessä tuottaa toisiaan hyödyttäviä uusia lisäarvopalveluita.

Useimmat Itämeren satamat lähiympäristöineen eivät ole enää pelkkiä lastauspaikkoja. Niiden alueille sijoittuu myös teollisuutta ja kaupallisia yrityksiä. Teollisuustoiminto kytkeytyy paikalliseen talouselämään, jolloin satamapaikkakunnalle tärkeä työllistävä vaikutus korostuu. Siksi Itämeren satamapaikkakuntien haasteena on houkutella entistä korkeamman jalostusasteen teollisuutta ja tuottaa lisäarvoa laadukkailla logistiikkapalveluilla.

Myös merisatamien yhteistyö kaipaa uusia muotoja. Useimmissa tutkituissa Itämeren satamissa satamansisäinen yhteistyö toteutuu julkisen ja yksityisen tahon yhteistyönä. Vain saksalaisissa ja ruotsalaisissa satamissa ahtaustoimintaa harjoittaa pääasiassa julkinen taho.

Satamaliitoilla epäsuoraa
yhteistoimintaa

Suomen, Ruotsin, Saksan ja Viron satamien katto-organisaatio on kunkin maan satamaliitto. Kansallisen satamaliiton kautta satamat harjoittavat epäsuoraa yhteistoimintaa. Satamien suora yhteistyö on viety pisimmälle Ruotsissa. Tästä paras esimerkki on Malmön satama. Yhdistetty tunneli-siltahanke Öresundin yli uhkasi viedä merkittävän osan Malmön ja Kööpenhaminan satamien liikenteestä ja siksi ne päättivät fuusioitua yhdeksi satamayhtiöksi. Copenhagen Malmö Port -yhtiön itäinen satamanosa sijaitsee Ruotsissa ja läntinen Tanskassa. Myös Tukholman seudulla on toteutettu satamafuusio. Tukholman satama on yhteistyritys, johon kuuluvat Tukholma, Nynäshamn ja Kapellskär.

Suomessa merisatamien välinen suora yhteistyö on lisääntynyt selvästi viime vuosina, usein myynti- ja markkinointiyhteistyönä. Paikallisella tasolla esillä ovat yhteiset intressit, kuten väylä-, maantie- ja rautatieyhteydet.

Kimmo Naski arvioi satamien lukumäärän ja maantieteellisen sijainnin pysyvän Itämeren maissa lähitulevaisuudessa ennallaan. Haasteena on, että satamayhtiöiden lukumäärä vähenee. Siten tekninen ja taloudellinen tehokkuus kasvaa. Fuusiot tuovat pitkällä tähtäimellä etuja, sillä enää ei tarvita kaksinkertaisia investointeja satamarakenteisiin, koneisiin ja laitteisiin. Lisäksi hallintokulut pienenevät ja maa-alueen käyttö tehostuu.

Kimmo Naski väitteli Universität Rostock -yliopistossa. Saksankielisestä väitöskirjasta löytyy suomenkielinen tiivistelmä.

Idänkaupan Vientipalvelut 7/2004

Idänkaupan Vientipalvelut. Arkisto.


• Muut uutiset

• Uutisarkisto 1998-

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.