Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
25.5.2004

Jouko Rautava:
Raaka-ainehinnat ja valuuttakurssimuutokset
vaikeuttavat Venäjän talouskehityksen ennustamista

Mallilaskelmat vahvistavat yleisen näkemyksen Venäjän talouskehityksen herkkyydestä öljyn maailmanmarkkinahintojen vaihteluille sekä ruplan kurssikehitykselle. Talousuudistusten ja investointien ansiosta talouskasvu ei kuitenkaan ole yksin energian ja raaka-aineiden hintakehityksen varassa. Voidaan arvioida, että öljyn hinnasta ja valuuttakurssimuutoksista riippumaton trendikasvu on viime vuosina nopeutunut lähelle 4 prosenttia

Öljyn viimeaikainen kallistuminen antaa vielä jonkin aikaa ylimääräistä vauhtia Venäjän taloudelle, mutta ruplan reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen syö vähitellen maan hintakilpailukykyä. Tämä johtuu ennen kaikkea kilpailijamaita selvästi nopeamman inflaation aiheuttamasta kustannusten kasvusta, sillä valuuttakurssipolitiikassa ja ruplan nimellisen kurssin kehityksessä ei ole nähtävissä suuria kilpailukykyyn vaikuttavia muutoksia

On huomattava, että raaka-aineiden hintojen pysyminen nykyisellä korkealla tasolla ei sinällään riitä nykyisen kasvuvauhdin ylläpitämiseen. Elleivät raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat jatka nousuaan, niiden kasvukontribuutio Venäjän talouden dynamiikkaan hiipuu vähitellen. Tällöin kokonaistuotannon kasvu hidastuu vähitellen kohti 4 prosentin trendikasvua. Kuinka nopeasti kasvuvauhti hiipuu, riippuu puolestaan venäläisten yritysten hintakilpailukyvyn eli ruplan reaalikurssin kehityksestä.

Neljän prosentin talouskasvu ei olisi lyhyellä aikavälillä mikään katastrofi. Se ei kuitenkaan vastaisi lähimainkaan presidentti Vladimir Putinin tavoitetta kaksinkertaistaa Venäjän kokonaistuotanto kymmenessä vuodessa, mikä edellyttäisi yli 7 prosentin vuosikasvua.

Tuotannon kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Venäjän talouden avautuminen, ruplan reaalinen vahvistuminen ja hyvän maksuvalmiuden takaava erittäin suuri vaihtotaseen ylijäämä pitävät yllä voimakasta tuonnin kasvua lähivuosina.

Venäjän imusta hyötyy myös Suomi, sillä kilpailukyvyssämme ei ainakaan markkinaosuuksilla mitaten ole tapahtunut suuria muutoksia euron vahvistumisesta huolimatta. Vuonna 2003 Suomen osuus Venäjän koko tuonnista oli noin 3 %. Viime vuosina Venäjän-vientimme kasvua on ylläpitänyt erityisesti teleala, sillä alan vienti on kännyköiden ansiosta kasvanut tällä vuosikymmenellä vuosittain 40-80 %.

Suomen Venäjän-vienti on kahden viime vuoden aikana kasvanut melko tasaisesti runsaan 10 prosentin vuosivauhtia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että Venäjän markkinat ovat rakenteeltaan epävakaat. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomenkin vienti Venäjälle on vuosittain vaihdellut -30 ja +30 prosentin välillä.

Idänkaupan Vientipalvelut 5/2004


Muut uutiset

Uutisarkisto 1998-

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.