Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
Pekka Sutela:
Venäjän talouskasvun varmistaminen
edellyttää nopeita päätöksiä

Hyviin uutisiin Venäjältä ei ole ollut aihetta kovin usein. Vuosi 2000 oli joka tapauksessa häkellyttävän hyvä Venäjän taloudelle. Todennäköisesti se oli jopa paras sitten vuoden 1913, totesi tohtori Pekka Sutela johtamansa Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen 10-vuotisseminaarissa.

Kokonaistuotanto kasvoi 7,7 prosenttia, investoinnit 17,7 ja vähittäiskaupan liikevaihto kymmenisen prosenttia. Viennin dollariarvo kasvoi puolestaan 36 ja tuonnin 18 prosenttia. Nettovienti oli noin 25 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vaihtotase oli oli palvelutaseen alijäämästä huolimatta 46 miljardia dollaria eli 19 prosenttia bkt:stä ylijäämäinen.

Vaihtotaseen ylijäämä on kansainvälisesti verraten tavattoman korkea ja merkitsee, ettei Venäjä lähivuosina tarvinne maksutasetukea. Tämä on Sutelan mukaan heijastunut myös Venäjän ja Kansainvälisen valuuttarahaston suhteeseen.

Verotulojen määrä
kasvoi huomattavasti


Verotulojen osuus bkt:stä kasvoi viime vuonna usealla prosenttiyksiköllä. Toisin kuin usein edelleen uskotaan, Venäjä on korkeiden verotulojen maa. Verotulojen osuus laillisesta bruttokansantuotteesta on korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Sitä paitsi verotulot olivat vuonna 2000 lähes pelkästään rahaa. Edellisinä vuosina jopa puolet verotuotosta saattoi olla muuna kuin rahana.

Laajennettu budjetti (keskusvalta, alueet, kunnat ja budjetin ulkopuoliset rahastot) oli suurista velanhoitomenoista huolimatta kolme bkt-prosenttia ylijäämäinen. Tämäkin oli toisin kuin 1990-luvulla, jolloin budjetin alijäämä vaihteli viiden ja kymmenen bkt-prosentin välillä. Silloin Jeltsinin hallinto tarvitsi ns. oligarkkien hallitsemia rahoituslaitoksia ostamaan niitä velkapapereita, joilla vaje rahoitettiin.

Talouden alhainen monetisoitumisen aste on ollut venäläisen kapitalismin ominaispiirteitä. Nyt ruplien kysyntä kasvoi voimakkaasti, kun vaihtokaupan osuus teollisuuden liikevaihdosta laski (huipun oltua 54 prosenttia syksyllä 1998) noin viidennekseen. Vero-, palkka- ja muut maksurästit ovat supistuneet rajusti. Palkat ja eläkkeet maksetaan pääsääntöisesti ajallaan. Ja työttömyys on vähentynyt voimakkaasti.

Tätä luetteloa voisi jatkaa ja jatkaa. Katsoi mitä tilastoa tahansa, muutos parempaan on selkeä. Poikkeuksena on lähinnä Moskovan pörssi. Sekin on viime kuukausina irronnut NASDAQ:in varjosta. Pörssin viimeaikainen muutos on selvästi parempi kuin kehittyvissä talouksissa yleensä.

Hallituksen uudistusohjelma
ehkä liiankin kunnianhimoinen


Venäjän talouskehityksen uskottavuus edellyttää kuitenkin, että suuria päätöksiä saadaan aikaan tänä keväänä. Uuden kriisin on povattu ajoittuvan vuosiin 2003-2004, kun ulkomaisen velan hoitokulut nousevat, tuotantokapasiteetti vanhenee edelleen ja budjetin tasapainon ylläpitäminen vaikeutuu.

Pekka Sutelan mielestä kyse on tietoisesti lietsotusta kriisimentaliteetista, jonka toivotaan johtavan toimintaan. Se, onnistutaanko tässä, on täysin epäselvää.
Toiveikkain mahdollinen tulkinta on, että Putin on nyt valmis käyttämään sitä valtaa, jonka hän lujitti viime vuonna. Hallitus onkin laatinut hyvin laajan ja kunnianhimoisen - luultavasti liian laajan ja kunnianhimoisen - uudistusohjelman tälle keväälle.

Uudistusohjelmaan kuuluu valtionhallinnon uudistus, joka supistaisi byrokratiaa, lopettaisi tarpeettomia virastoja ja tehostaisi toimintaa. Pakettiin kuuluvat lisäksi muun muassa verouudistuksen täydentäminen uudella yritysverolailla, eläkeuudistus, maaomistusuudistus, vapaampi työmarkkinalainsäädäntö, WTO:n jäsenyysneuvottelut sekä uusi budjettilainsäädäntö ja uusi pankkilaki.

Venäjällä oli viime vuonna täydellinen mahdollisuus tehdä ehkä ratkaisevakin askel kestävän kasvun suuntaan. Nyt mahdollisuus on jäämässä käyttämättä. Myönteistäkin kehitystä kyllä tapahtuu koko ajan, ei vähiten yritysten sopeutumisen ja sukupolvien muuttumisen kautta.
Mutta Venäjä on joutunut tilaan mitä tutkijat kutsuisivat huonoksi institutionaaliseksi tasapainoksi. Marginaalinen, vähittäinen muutos ei todennäköisesti riitä siitä parempaan tasapainoon siirtymiseen.

Tarvittaisiin päättäväisyytttä, kaukokatseisuutta, kykyä kohdata vastustusta ja ennen kaikkea selvää kuvaa siitä, millainen tulevaisuuden Venäjä halutaan.

Idänkaupan Vientipalvelut 3/2001


 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.