Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
visioita näkmyksiä
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies

29.10.2009

Kazakstan on Keski-Aasian houkuttelevin talous

Kazakstanin arvokkaat luonnonvarat ja talouden nopea kasvu 2000-luvulla ovat kaiken aikaa lisänneet ulkomaisten yritysten kiinnostusta maata kohtaan. Talouskasvu ja samaan aikaan toteutetut talousuudistukset johtivat siihen, että maasta tuli ensimmäinen IVY-valtio, jolle myönnettiin markkinatalousstatus. Euroopan unioni antoi statuksen vuonna 2001 ja Yhdysvallat seuraavana vuonna.

Myös suomalaisyritysten kiinnostus Kazakstanin markkinoihin on lisääntynyt huomattavasti. Vientiyrityksiä tukeva Finpro on myös huomannut tämän ja avasi vientikeskuksen tammikuussa 2007 maan tärkeimpään liike-elämän keskukseen Almatyyn. Suomi avaa myös tänä syksynä pysyvän suurlähetystön pääkaupunkiin Astanaan.

Huolimatta suomalaisyritysten lisääntyneestä kiinnostuksesta Kazakstania kohtaan, siellä toimii paikallisesti vasta parikymmentä yritystämme edustuston tai tytäryrityksen muodossa.
Tuotannollista toimintaa ei Kazakstanissa ole aloittanut vielä yksikään suomalaisyritys, todetaan Helsingin kauppakorkeakoulun Cemat- tutkimusyksikön tuoreessa “Kazakstan suomalaisyritysten toimintaympäristönä” -selvityksessä. Toistaiseksi yritystemme Kazakstanin toiminnot ovat keskittyneet hyvin voimakkaasti paikallisen infrastruktuurin ja tuotannon kehittämishankkeisiin, joissa suomalaiselle osaamiselle on tarvetta.

Katkeamaton talouskasvu
kriisiin saakka

Kazakstanin talous on kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia aina viime syksyn talouskäänteeseen saakka. Kasvua vauhdittivat maan tärkeimpien luonnonvarojen eli öljyn, kaasun ja metallien korkeat maailmanmarkkinahinnat.

Toisaalta juuri tämän takia talouskriisi iski erittäin voimakkaasti Kazakstanin talouteen sen tärkeimpien vientituotteiden hinnanlaskun kautta. Vastaavasti taas Kazakstanin kriisistä selviytyminen vaikuttaa tällä hetkellä suhteellisen nopealta öljyn hinnan toipumisen vuoksi.

Erityisesti öljyn, myös muiden luonnonvarojen, kuten esimerkiksi uraanin markkinahinnat tulevatkin pitkälti määrittämään maan tulevien vuosien kasvuvauhdin. Pidemmällä tähtäimellä Kazakstanin haasteena on maan talouden monipuolistaminen öljysektorin ulkopuolelle, minkä maan hallitus on ottanut yhdeksi päätavoitteekseen.

Kazakstanin poliittinen kehitys on ollut itsenäistymisen jälkeen huomattavasti vakaampaa kuin monessa muussa entisessä neuvostotasavallassa. Valta maassa on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti presidentti Nursultan Nazarbajeville ja hänen ympärilleen syntyneelle valtaeliitille. Suurimmat riskit maan toimintaympäristössä muodostuvatkin ennemmin tai myöhemmin tapahtuvasta vallanvaihdoksesta ja sen seurauksista.

Maan lainsäädäntöä on pyritty harmonisoimaan länsimaisten käytäntöjen suuntaan, mutta ongelmana on lainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano ja oikeusjärjestelmän tehottomuus. Erityisesti tullilainsäädäntö on mutkikas ja siihen kytkeytyy raskas byrokratia. Tullia, kuten myös muutakin julkista hallintoa leimaa lisäksi korruptoituneisuus. Epävarmuutta ulkomaisten investoijien näkökulmasta on lisännyt valtion kasvava vaikutusvalta yrityskentässä.

Idänkaupan Vientipalvelut 10.2009. Sisältö.

pdf-versio


Muuta Compiler -uutisipalvelua
Idänkaupan Vientipalvelut -verkkolehti
Idänkaupan Vientipalvelut Arkisto 2001-
Compiler News -uutispalvelu
Compiler eNews -uutismuistio (Pyydä näytenumero mail@compiler.fi)
Uutisarkisto 1998-