Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
Rahaliitto-jäsenyys ei juurikaan
vaikuta Baltian maiden talouksiin

Euroopan rahaliittoon liittyminen kuuluu uusien jäsenmaiden liittymisehtoihin, joten kysymyksessä on ainoastaan jäsenyyden aikataulusta. Lähes kaikki maat ovatkin ilmoittaneet haluavansa liittyä rahaliittoon niin nopeasti kuin mahdollista.

Baltian maista Viron ja Latvian tavoitteet ovat jo osittain selvillä. Viro haluaa liittyä ERM:iin heti EU-jäsenyyden jälkeen ja jäsenyys saataisi toteutua vuonna 2007. Latvia aikoo puolestaan liittyä ERM:iin vuoden 2005 alusta ja vaihtaa samalla ankkurivaluuttansa. Rahaliittojäsenyys saattaisi tällöin toteutua vuonna 2008.

Liettuan kohdalla aikataulut ovat vielä täysin auki. Maa saattaisi liittyä ERM:iin esimerkiksi heinäkuussa 2004. Jäsenyys olisi todennäköinen silti vasta vuonna 2007. Rahaliitto edellyttää kuitenkin Maastrichtin kriteereiden täyttämistä. Ne liittyvät valuuttakurssien vakauteen, inflaatioon, pitkiin korkoihin ja julkisen talouden tasapainoon, alijäämällä ja velkarasitteella määriteltynä.

Valuuttakurssin yleisiin vakausvaatimuksiin kuuluu, että maa on vähintään kaksi vuotta valuuttakurssijärjestelmässä (ERM-2) ilman devalvaatiota tai ”huomattavia jännitteitä” ennen kuin jäsenyysehtojen toteutumista tarkastellaan. Lisäksi valuuttakurssin on pysyttävä ”lähellä” yhteisesti sovittua keskikurssia.

Baltian maat haluavat kuitenkin yksipuolisella sitoumuksella säilyttää kiinteän kurssin järjestelmänsä.

Virolla ja Liettualla ei pitäisi olla vaikeuksia täyttää valuuttakurssin vakauden vaatimusta, sanoo Suomen Pankin tutkija Iikka Korhonen. Latvian pitää puolestaan muuttaa latin ankkurivaluuttaa, kuten Liettua teki aiemmin.

Pitkiä korkoja koskevat kriteerit määräävät, ettei valtion 10 vuoden velkakirjojen korko saa olla korkeampi kuin kolmen alhaisimman inflaation maan keskiarvo korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä. Ongelmana on kuitenkin se, että monissa pienissä maissa ei ole kunnolla toimivia velkakirjamarkkinoita.

Inflaatiomääräyksen mukaan kuluttajahinnoista laskettu inflaatio ei saa olla korkeampi kuin kolmen alhaisimman inflaation maan keskiarvo lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Iikka Korhosen mukaan EU:n laajentuessa kolme alhaisimman inflaation maata voivat löytyä uusista jäsenmaista, esimerkiksi Baltiasta jossa inflaatio on hyvin alhainen.

Maastrichtin sopimuksen mukaan rahaliittoon pääsy vaatii, että maan julkisen talouden alijäämä on pienempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen velka ei saisi puolestaan ylittää 60 prosentin bruttokansantuoteosuutta.

Korhosen mukaan Baltian maat aloittivat Neuvostoliiton hajottua velattomina. Velkataso on myös pysynyt varsin alhaisena pienten alijäämien ja yksityistämistulojen ansiosta. Vuonna 2003 Viron velka oli 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Latvian velkaosuus oli 19,1 prosenttia ja Liettuan 22,9 prosenttia.

Mikä sitten muuttuu rahaliitossa? Korhosen mielestä makrotalouden muutokset ovat hyvin pieniä varsinkin Virossa ja Liettuassa, koska rahaliitto on luonnollinen jatko valuuttakatejärjestelmälle. Sitä paitsi suuri osa rahoitusjärjestelmästä toimii jo euroissa ja esimerkiksi virolaisten pankkien lainanannosta lähes 80 prosenttia on euromääräisenä. Latviassa muutos on hieman suurempi, koska euro on vain 29 prosenttia nykyisestä valuuttakurssiankkurista.

Tutkija Iikka Korhonen käsitteli Baltian maiden rahaliittokysymystä Suomen Pankin BOFIT-tutkimuslaitoksen marraskuun lopulla pidetyssä Baltia-seminaarissa.

Idänkaupan Vientipalvelut 10.2003

Joulukuun muut uutiset


Muut uutiset

Uutisarkisto 1998-

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.