|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
22.1.2009 Baltiassa ilmailuvaivoja Estonian Airin omistavat tällä hetkellä Viron valtio, lentoyhtiö SAS ja investointiyhtiö AS Cresco. Tältä osakakaspohjalta ei kuitenkaan löydy ratkaisua Estonian Airin pitempiaikaiselle toiminnalle. Nykyisessä taloustilanteessa on valtiolla on joka tapauksessa paineita hankkia ylimääräisiä tuloja lentoyhtiön lopullisen yksityistämisen kautta. Myös Latviassa kansallinen lentoyhtiö on noussut ongelmaksi. Airbalticin omistavat valtio ja SAS. Skanidinaavisella lentoyhtiöllä on Airbalticissa huomattavan korkea, 47,2 prosentin omistusosuus. Pienet volyymit ja Airbaltic on lisäksi viime aikoina haaskannut energiaa verisessä kilpailussa Liettuan kansallisen lentoyhtiön flyLAL-Lithuanian Arlinesin kanssa. Vilkkaasti naapurimaiden välillä liikennöivät yhtiöt ovat kumpainenkin turvautuneet protektionismiin omalla kotikentällään. Airbaltic on pelannut peliään yhdessä Riian kansainvälisen lentokentän kanssa ja flyLAL vastaavasti Vilnan kansainvälisen kentän kanssa. Liettualaisyhtiö meni kilpailukiistassa jopa niin pitkälle, että sai vilnalaisen siviituomioistuimen päätöksellä joksikin aikaa jäädytettyä sekä Airbalticin että Riian kansainväiseen lentokentän omistajayhtiön Liettuassa olevat varat vilpilliseen kilpailuun perustuvan haasteensa kautta. Liettuassa flyLAL oli kuitenkin samanaikaisesti ajautunut omalla kotitantereellaan toisenlaisiin hankaluuksiin, sillä yhtiön velka Vilnan kansainväliselle lentokentälle oli noussut 20 miljoonaan litiin eli noin 5,8 miljoonaan euroon, josta 11,5 miljoonaa litiä oli jo erääntyneitä saatavia. Lisäksi yhtiöllä oli 6,0 miljoonaa litiä velkaa lennonjohtopalveluja tarjoavalle Oro Navigacijalle. Lentoyhtiö ei kelvannut Kuitenkin ennen kaupan vahvistamista Liettuaan ilmailuviranomainen perui flyLAL:in reittiliikennetoimiluvan, joskin yhtiön tytäryhtiö säilytti toistaiseksi charter-lentojen lupansa. Itse emoyhtiölle jää vielä selvitettäväksi noin 8 000 lentolipun lunastaneen matkustajan paluulennot tai matkalippuhyvitykset. Baltian maiden valtionjohtoa ei nykyisessä tilanteessa näytä enemmälti kiinnostavan kansallisten lentoyhtiöiden tuleva kohtalo. Maiden liikennepolitiikka ei toisaalta juurikaan ole sen aktiivisempi rautateidenkään suhteen. Idänkaupan Vientipalvelut 1/2009. Sisältö. • Idänkaupan Vientipalvelut -verkkolehti |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||