Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
visioita näkmyksiä
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies

17.9.2007

Kazakstan yhä tärkeämpi markkina-alue suomalaisille

Suomen vienti Kazakstaniin kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 127 miljoonan euron arvoiseksi. Vienti lisääntyi edellisvuotisesta 43 prosentin verran. Vuodesta 2001 vienti Kazakstaniin on noussut 98,1 miljoonasta eurosta 225,0 miljardiin vuonna 2006.

Kazakstanin ulkomaankauppa on kasvanut viime vuodet kaksinumeroisin luvuin. Vuonna 2006 vienti kasvoi 38,2 prosenttia ja tuonti 34,6 prosenttia. Viennin rakenne muodostuu edelleen pääosin öljystä ja kaasukondensaatista, rautamalmista, hiilestä ja vehnästä. Tuonnissa tärkeimmät tavararyhmät ovat koneet ja laitteet sekä henkilö- ja kuorma-autot.

Viime vuonna Kazakstanin tärkeimpiä vientimaita olivat Italia, Sveitsi, Italia, Venäjä ja Kiina. Tuonnissa kärkimaina olivat Venäjä, Kiina, Saksa ja Italia.

Suomelle Kazakstan on jo nyt kolmanneksi tärkein vientimaa IVY-alueella, Venäjän ja Ukrainan jälkeen. Se on samalla meille IVY:n toiseksi merkittävin tuontimaa Venäjän jälkeen. Suomen ja Kazakstanin välisessä kauppavaihdossa tuonti on perinteisesti ollut vientiä suurempaa. Viime vuonna tuonti Suomeen nousi 298 miljoonan dollarin suuruiseksi, mikä merkitsi 64 prosentin vuosikasvua.

Suomen tärkeimmät vientituotetta Kazakstaniin olivat viime vuonna puhelin-, radio- ja televisiolaitteet sekä muu kodin elektroniikka. Toisena pääryhmänä olivat tuotannolliset erikoiskoneet ja -laitteet. Näiden kahden tavararyhmän yhteenlaskettu osuus oli 42.3 prosenttia. Lisäksi Kazaksataniin vietiin muun muassa kivennäisöljyjä, moottoriajoneuvoja, sähkökoneita ja -laitteita, paperi- ja pahvituotteita sekä toimisto- ja tietokonelaitteita. Kymmenen suurimman tavararyhmän kokonaisosuus oli 184,6 miljoonaa euroa viime vuoden 225,0 miljoonan kokonaisviennistä.

Kazakstanissa jo vahva
ulkomaisten investointien kanta

Ulkomaisten investointien kanta oli huhtikuun alussa 34 miljardin dollarin suuruinen, todetaan Finpron syyskuussa julkaisemassa uusimmassa Kazakstanin maaraportissa. Viime vuoden investointien kokonaissumma oli 9,6 miljardia dollaria eli 45 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa ulkomaista investoinneista on kohdistettu öljy- ja kaasusektorille sekä kaivos- ja metalliteollisuuteen.

Kazakstan on EBRD:n mukaan suorissa ulkomaisissa investoinneissa väkilukuun suhteutettuna ensimmäisellä sijalla IVY-maiden joukossa ja kolmantena Itä- ja Keski-Euroopassa, heti Puolan ja Unkarin jälkeen. Investointien prioriteettikohteita ovat lähivuosina infrastruktuuri, maatalous, kevyt teollisuus, asuntorakentaminen, rakennusmateriaalituotanto, sosiaalisektori, matkailu sekä pääkaupungin Astanan ja Alamatyn kehittäminen

Lähivuosina suoria ulkomaisia investointeja odotetaan virtaavan lisää tehdasteollisuuteen. Tähän ohjaa myös valtion vuosille 2003-2015 hyväksymä teollisen ja innovatiivisen kehityksen strategia, jonka puitteissa kehitetään öljy- ja kaasuteollisuuden ulkopuolisia tuotannonaloja.

Suurin ulkomainen investoija on toistaiseksi Yhdysvallat. Kumulatiivisesti toiseksi tärkein investoijamaa on Britannia. joka on niin ikään rahoittanut energia-alaa. Kolmanneksi suurin investoija on Etelä-Korea, minkä lisäksi Kazakstaniin ovat tuoneet rahaa myös Italia, Sveitsi, Alankomaat, Ranska, Kiina ja Venäjä.

Suurin osa ulkomaisista investoinneista on tehty maassa jo toimiviin yhteisyrityksiin, Vuoden 2005 lopussa Kazakstanissa oli 7 007 yhteisyritystä, joissa oli mukana ulkomaista pääomaa. Yhteisyrityksistä 4 400 oli rekisteröity Almatyyn.

Idänkaupan Vientipalvelut 9.2007. Sisältö.

Acrobat versio


Idänkaupan Vientipalvelut -verkkolehti
Idänkaupan Vientipalvelut
Arkisto 2001-
Compiler News -uutispalvelu
Compiler eNews -uutismuistio (tilattava)
Uutisarkisto 1998-

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.