Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
visioita näkmyksiä
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies
15.6.2006

Suomen elintarvikeala laajentanut aktiivisesti kotimarkkinoitaan Baltiaan

Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat yksittäisenä toimialana kenties kaikkein selvimmin laajentaneet kotimarkkina-aluettaan Suomesta Baltiaan. Alan yrityksillä on Baltiassa paitsi paikallista tuotantoa myös myyntiä ja markkinointia. Yritykset ovat aktiivisesti tehneet uudelleenjärjestelyjä tuotannon ja logistiikan osalta.

Rationalisointia on tapahtunut niin maiden sisällä kuin koko Baltian laajuisestikin. Toisaalta järkiperäistäminen on etenkin raaka-ainehankintojen kohdalla tarkoittanut myös toimintojen Baltian laajuista hajauttamista.

Oheiset tiedot on poimittu Riitta Kososen ja Alpo Tanin suomalaisyritysten kansainvälistymistä Baltiassa selvitelleestä julkaisusta ”Kohti laajentuvia kotimarkkinoita vai rajallisia kasvukeskuksia?” Siinä tutkittiin toimialoittain Baltian maiden merkitystä suomalaiselle elinkeinoelämälle sekä arvioitiin, miten ala kokee Baltian kotimarkkina-alueekseen.

Vaikka suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat merkittäviä toimijoita Baltiassa, yritysten edustamat tuotemerkit on silti haluttu pitää paikallisina; mahdollisia suomalaisten tuotemerkkien lanseerauksia vasta suunnitellaan. Ostamalla merkittäviä paikallisia toimijoita, suomalaiset yritykset ovat pystyneet kontrolloimaan myös Baltiasta Suomeen tulevaa elintarvikkeiden virtaa.

Kokonaan paikallisen elintarviketuotannon rantautumista Suomeen ei ole kuitenkaan saatu estettyä. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat sijoittaneet Baltiaan tuotannollista toimintaa ennen kaikkea edullisten työvoimakustannusten houkuttelemina.

Tuotannon siirtämistä on lisäksi tukenut alueen maantieteellinen ja kulttuurinen läheisyys, joka on tehnyt Baltian toiminnan helpoksi hallita. Baltian sijainti suhteessa tuotantoyritysten markkina-alueeseen on Hkkk:n selvityksen mukaan myös koettu hyväksi.

Työvoimakustannukset nousevat
- uusia ratkaisuja etsitään

Baltian kiistattomista eduista huolimatta monet teollisuusyritykset arvioivat nopeasti nousevien työvoimakustannusten vaarantavan tuotannon jatkumisen Baltiassa. Tuotantoyritykset eivät juurikaan puhua Baltiasta kotimarkkina-alueenaan. Monet yritykset ovat kuitenkin suunnitelleet Baltian operaatioiden muuttamista työvoimavaltaisesta tuotannosta yrityksen logistiikkaa palvelevaksi toiminnaksi, jos kustannustaso nousee liiaksi.

Suomalaisyritykset voivatkin käyttää Baltiaa ”tuotantoalustana” muualla Itämeren alueella tai Euroopassa myytäville tuotteille. Suomalaisten vähittäiskauppayritysten näkökulmasta Baltian maat ovat selvästi osa yhdentyvää Itämeren markkina-aluetta. Alan suomalaiset ovat olleet voimakkaasti vaikuttamassa kaupan ketjuuntumiskehitykseen Baltiassa. Etenkin Virossa kaupan siirtyminen suurempiin kauppaketjuihin kuuluviin yksiköihin on tapahtunut nimenomaan suomalaisten vaikutuksesta.

Kotimarkkina-ajatusta vahvistaa sekin, että Baltian maiden EU-jäsenyyden myötä vähittäiskaupan yritysten on entistä helpompi levittää toimintaansa koko Baltian laajuisesti. Lisäksi lyhyet etäisyydet mahdollistavat suomalaisen emoyhtiön ja baltialaisten maayhtiöiden ostotoiminnan yhdistämisen, jolloin saavutetaan suuremmat ostovolyymit ja edullisemmat sisäänostohinnat. Lisäksi kaupan oma private label -tuotteiden valmistus lisääntyy ja niiden myynti myös Suomeen kasvaa.

Palveluyritykset ovat seuranneet
suomalaisasiakkaidensa perässä

Suomalaiset palveluyritykset ovat yrityspalveluiden osalta voineet pitää Baltiaa tuttuna markkina-alueena, sillä niiden ensimmäiset asiakkaat ovat suurelta osin olleet Suomesta. Nyt monet yrityksistä ovat edenneet siihen vaiheeseen, että niitä kiinnostavat myös paikalliset asiakkaat, niin yritysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. Rakennusalan Baltian operaatioita voidaan verrata palvelualoihin sikäli, että myös rakentamisessa ensimmäinen kosketus paikalliseen markkina-alueeseen on tapahtunut suomalaisten asiakasyritysten kautta. Vasta seuraavassa vaiheessa yritykset ovat suunnanneet aktiviteettiaan paikalliseen asiakaspotentiaaliin.

Rakennusteollisuudelle ominaista ovat kiinteät yhteydet paikalliseen aluehallintoon, esimerkiksi rakennuslupakysymysten takia. Tämä on tehnyt operatiivisesta toiminnasta poikkeuksellisen ”paikallista”.

Avainsektoreiden lisäksi selvityksessä käsiteltiin lyhyesti myös muutamia muita suomalaisten edustamia toimialoja. Raportin laatijoiden mukaan esimerkiksi suomalaisia logistiikkayrityksiä on kiinnostanut etabloituminen Baltian maihin, koska niiden osuuden Venäjälle suuntautuvasta transitoliikenteessä on ennustettu kasvavan voimakkaasti. Tämä tarkoittanee Suomen kautta kulkevan tavaraliikenteen pienenemistä, joten logistiikkayrityksemme siis siirtyvät Baltiaan turvatakseen asemansa idänkuljetuksissa.

Idänkaupan Vientipalvelut 6.2006 (html) - SISÄLTÖ
Avaa Acrobat-versio

Idänkaupan Vientipalvelut. Arkisto.


• Muut uutiset

• Uutisarkisto 1998-

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.