|
|
Edita luopuu lehtiyksiköstään - myös Idänkauppa myyntilistalla
Vielä muutama vuosi sitten erikoislehtiä ostellut Edita on päätynyt myymään suurimman osan julkaisemistaan tai kustantamistaan lehdistä. Myytävät lehdet on koottu yhteen pakettiin ja niiden joukossa ovat mm. Idänkauppa ja Finnish Business Report.
Myyntiä koskevan aiesopimuksen mukaan ostajana on uusi yhtiö, jota julkisuudessa on toistaiseksi edustanut ainoastaan Editan lehtiyksikön entinen johtaja Jukka Ihanus.
Myytävä lehtipaketti on kokoonpanoltaan kovin epäyhtenäinen. Yrityksiä kiinnostavia julkaisuja siinä on kahden jo mainitun lehden lisäksi lähinnä uusmedia-alan Visio ja teolliseen käsityön erikoistunut Taito.
Neuvotteluosapuolet eivät vielä halua kertoa uudesta yhtiöstä ja sen tausta. Yhdeksi vaihtoehdoksi on arveltu MBO-järjestelyä, jolloin uusia omistajia olisivat Ihanuksen ohella osa lehtien nykyisistä toimittajista. Julkisuuteen ei ole myöskään kerrottu kauppaan sisältyvien lehtien lopullista kohtaloa. Mahdollisesti ostajatahoa kiinnostaa vain muutama kehityskykyinen julkaisu, jolloin kaupan kylkiäisenä tulleet muut julkaisut saatetaan lopettaa.
Editan ratkaisua pidetään osana kustantamon järjestämistä yksityistämiskuntoon. Edita halutaan virtaviivaistaa karsimalla työläät ja huonosti kannattavat sivurönsyt ja jättämällä jäljelle vain vankka ydinliiketoiminta, johon tulee edelleen kuulumaan mm. Virallinen Lehti.
Helmikuun uutisotsikot
Alkuun
Kielilain muutos vaikeuttaa ulkomaalaisten työskentelyä Virossa
Euroopan Unioniin pyrkivä Viro yllätti uudella kielilain muutoksella paitsi maassa asuvat venäläiset myös siellä työskentelevät ulkomaalaiset. Esimerkiksi Tallinnassa yrittäjinä tai yritysten edustajina toimivista suomalaisista ei juuri kukaan ollut vielä viikkoa kielilain vahvistamisen jälkeen edes kuullut koko asiasta.
Kielilain uusi pykälä velvoittaa virolaisilla työpaikoilla työskentelevät ulkomaalaiset opettelemaan viron kielen suullisen taidon, jos he toimivat maassa yli vuoden ajan. Lyhyemmän ajan maassa työskenteleville on järjestettävä tulkki, joka on koko ajan mukana ja tulkkaa kaiken puhutun.
Määräys kohdistuu välittömästi ulkomaisiin yrittäjiin ja ulkomaisen emoyhtiön lähettämään paikallisjohtoon, edellyttäen että yrityksessä on virolaista henkilöstöä. Kielilain viides pykälä vaatii viron puhumista myös "ulkomaisilta asiantuntijoilta". Laki on kuitenkin osin epätarkka, koska se ei selvästi määrittele asiantuntijan käsitettä. Näin ollen ei tiedetä koskeeko se käytännössä kymmeniä vaiko satoja ulkomaalaisia "asiantuntijaksi" leimautuneita tai leimattavia.
Ensi vuoden alussa voimaantulevan lain piiriin kuuluu myös kaupankäynti. Tavarat ja palvelut on tarjottava viroksi, mutta taaskaan ei tiedetä rajoittuuko vaatimus vain henkilökohtaiseen myyntikontaktiin vai pitääkö se sisällään esimerkiksi samassa yhteydessä asiakkaalle annettavan esite- ja muun myyntimateriaalin kieliversion.
Kielilain muutosta on luonnollisesti puitu ja vastustettu Viron venäläispiireissä, mutta maassa toimivat ulkomaiset yritykset eivät ole vielä reagoineet asiaan. Asiasta syntynee vielä häly kun selviää, mitä hankaluuksia ja suoranaisia kustannuksia vaatimukset yrityksille tulevat aiheuttamaan.
Herää muun muassa kysymys, että joutuvatko ulkomaiset yritykset muuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa. Tähän mennessähän esimerkiksi suomalaisyritykset ovat hakeneet vaativampiin tehtäviin nimenomaan suomea osaavia virolaisia. Joudutaanko jatkossa kääntämään asiat päälaelleen hakemalla viroa osaavaa suomalaista paikallisjohtoa?
Helmikuun uutisotsikot
Alkuun
Venäläisten tax free -ostokset pudonneet puoleen
Tax free -myynti käynnistyi huonosti alkuvuodesta, ilmenee Global Refund Finland Oy:n tuoreimmasta kuukausiselvityksestä. Tammikuussa myynti jäi puoleen edellisvuoden tammikuun luvuista.
Raju pudotus selittyy pitkälti venäläismatkailijoiden ostosten vähenemisellä, mutta tulokseen vaikuttivat osaltaan pienentynyt volyymi myös lähes kaikkien muidenkin kansallisuuksien kohdalla.
Venäläisten verovapaat ostokset putosivat tammikuussa 25,9 miljoonaan markkaan edellisvuoden tammikuun 53, 7 miljoonasta. Vähennystä myynnissä oli siten 51,7 prosenttia.
Eniten myynti väheni venäläisten aivan erityisesti hallitsemilla tax free -kaupan aloilla. Yli 60 prosenttia laski itsepalvelutavaratalojen, muiden markettien, kellojen ja kultaesineiden, turkis- ja nahkavaatteiden, kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan sekä työkoneiden myynti. Aivan omaa luokkaansa lasku oli autonrenkaiden myynnissä, vähennyksen ollessa 75,8 prosenttia.
Paikkakunnittain tax free -myynti on edelleen pitkälle keskittynyt Helsinkiin (48,4 %) ja Lappeenrantaan (14,2 %). Muiden
Helmikuun uutisotsikot
Alkuun
|
|
