Compiler Trade Web Site
Idänkaupan Vineipalvelut
         
vientipalvelut
Eastern European Markets
Trade StationFinland
U U T I S A R K I S TO / huhtikuu 98

Vientipalveluuutiset

Uutisvuosi 1998.

Uutisarkisto

Uutisotsikot

Ensimmäinen investointiaalto Venäjällä ensi vuonna

Perintä onnistuu Virossa

Leinosen tilitoimistoketju kattaa lähialueet

Uusi kauppakeskus Vaalimaalle

Venäjänkaupan ohjelma pienyrityksille

Lappeenrannan reitti lisää Finnairin lentokapasiteettia Pietariin

Musta Kirja venäjäksi internetiin

Kera välittäjänä EU:n yhteisyritysohjelmissa

 
       

Ensimmäinen investointiaalto Venäjällä ensi vuonna

Venäjän taloudessa vuodesta 1989 jatkunut lasku on saatu loppumaan. Viime vuonna tapahtunutta lähes parin prosentin kasvua pidettäisiin missä tahansa länsimaassa elpymisen merkkinä, mutta Venäjällä tämän suuruinen kasvu pitää talouden vielä lamassa. Venäjällä elpyminen alkaa 4 prosentin kasvulla ja nousuun päästään vasta 78 prosentin kasvulla.

Näin kovat rajat asetti Venäjän Kansantaloustieteen akatemian johtaja Abel Aganbegyan puhuessaan maaliskuussa Helsingissä Markkinointiinstituutin seminaarissa. Akateemikko Aganbeyan ihmetteli myös taloutta koskevaa uutisointia lännessä. Ellei tilanne ole hyvä ei toisaalta mikään maan sisäisissä tapahtumissa viittaa epävakauteen.

Tälle vuodelle hallitus lupaa kriittisesti kahden prosentin talouskasvun, vaikka esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto arvioi kasvuksi 4 prosenttia. Inflaatio painui viime vuonna jo 11 prosenttiin ja tänä vuonna hallitus pitää tavoitteena 6 prosentin tasoa. Peruskorko saatiin viime vuonna puristetuksi 22 prosenttiin ja KaakkoisAasian pahimman kriisin lauettua päästään pian taas samalle tasolle.

Todellinen kehitys voi Venäjällä perustua vain investointien kasvuun. Väestöllä on akateemikko Abel Aganbeyanin mukaan kohtuullisen paljon säästöjä, ehkä noin 150 miljardia dollaria kun mukaan lasketaan ulkomaisilla tileillä olevat 4060 miljardia dollaria.

Ulkomaiset investoinnit ovat tärkeä lisä, mutta ne eivät yksin riitä Venäjän kaltaisen maan talouden vauhdittamiseen. Johtavissa talouskeskuksissa ulkomaisilla investoinneilla on suuri merkitys. Moskovan, Pietarin ja Tjumenin lisäksi esimerkiksi Novgorodin alueella ovat ulkomaiset sijoittajat varsin aktiivisia.

Paikalliset viranomaiset pyrkivät edistämään ulkomaisten investoijien etuja. Uusissa kehittämisohjelmissa tarjotaan veroetuja, rakennusmaata ja kunnallistekniikkaa. Nämä ohjelmat ovat hyviä avauksia, mutta lainsäädännöllä on akateemikko Aganbeyanin mukaan turvattava myös pysyviä veroetuja sekä käyttömahdollisuuksia raakaainevaroihin.

Keväällä 1999 tai pian sen jälkeen odotetaan Venäjällä joka tapauksessa suurta investointibuumia. Se alkaa asuntojen rakentamisella, koska asuntolainaa alkaa saada hypoteekkipankeista.

Alkuun


Perintä onnistuu Virossa

Virossa saatavien perinnässä käytetään laillisia keinoja aivan kuten Suomessa. Jos lasku on eräpäivänä maksamatta lähetetään asiakkaalle yksi tai useampia karhukirjeitä. Henkilökohtainen kontakti velalliseen puhelimitse on kaikista suositeltavin ja tehokkain perintäkeino.

Velallisen luona voidaan myös käydä neuvottelemassa maksujärjestelyistä. Elleivät nämäkään keinot tuo tulosta, haetaan saatavalle oikeuden päätös. Oikeuden päätöksen saamiseen ei ole mitään toiveita ellei luottosopimusta tavara ja rahakaupassa ole tehty kirjallisesti. Sopimuksessa on oltava ehdottomasti ostajan allekirjoitus ja mieluiten joka sivulla. Jos ostajan allekirjoittamaa sopimusta ei ole esittää oikeudelle, velallista ei tuomita maksamaan velkaa.

Myös viivästyskorosta on oltava kirjallinen sopimus. Koronkiskonta ei Virossa ole laitonta, joten koron suuruudesta voi sopia vapaasti. Verojen viivästyskorko on tällä hetkellä 0,12 % päivässä, mitä voidaan käyttää esimerkkinä muissakin viivästyskoroissa.

Jos oikeuden päätös on saatu, se lähetetään ulosottoon. Ulosottomiestä on syytä kannustaa nopeaan toimintaan. Ulosotto toimii, jos velallisella on varoja. Oman perinnän jatkeena voidaan Virossakin käyttää perimistoimistoa. Tallinnassa on muutamalla suomalaisella perimistoimistolla joko oma toimisto tai yhteistyötoimisto. Lisäksi Tallinnassa ja muualla Virossa on paikallisia perimistoimistoja ja asianajotoimistoja, mitkä hoitavat myös perintätoimeksiantoja. Virolaisella perimistoimistolla on käytössä samat keinot kuin edellä on kerrottu. Erona on se, että perimistoimisto toimii ammattimaisesti.

Pääoman periminen onnistuu Virossa varsin hyvin. Sen sijaan virolaiseen maksukulttuuriin ei kuulu vapaaehtoisesti maksaa viivästyskorkoja eikä perimiskuluja.

Viron perinnässä kuten yleensäkin ulkomaan perinnässä erääntyneen saatavan kanssa ei pidä kovin kauaa ihmetellä. Maksun saamisen todennäköisyys pienenee jyrkästi jo kun saatava on yli 30 päivää vanha. Suomalaisen myyjän laskun maksamista ei pidetä ensisijaisen tärkeänä silloin kun virolaisella ostajalla on maksuvaikeuksia.

Viron ja koko Baltian perintätoimeksiantoja hoitaa Collectum Oy, jolla on useita yhteistyötoimistoja alueella. Perintäpalveluihin kuuluvat sekä isojen ja riitaisten saatavien että pienten ja riidattomien saatavien perintä.

Lisätietoja antaa: toimitusjohtaja Tuulikki Häkkilä, puh. 022140410.

Alkuun


Leinosen tilitoimistoketju kattaa lähialueet

Petteri Leinosen perustama tilitoimistoketju on toiminut Suomen lähialueilla jo viisi vuotta. Leinosen Tallinnan (Oü Leinonen), Riikan (SIA Leinonen), Vilnan (UAB Leinonen) ja Pietarin (ZAO Leinonen) toimistot auttavat länsiyrityksiä niiden etabloituessa Baltiaan ja LuoteisVenäjälle.

Toimistot tarjoavat asiakkailleen varsin kattavat taloushallinnon palvelut sekä muita hyviin paikallisiin kontakteihin perustuvia yrityspalveluita. Toimistot voivat avustaa mm. juridisissa kysymyksissä, toimitilojen hankinnassa, markkinointitutkimuksissa ja henkilöstön rekrytoinnissa. Leinosen toimistot myyvät myös itse käyttämäänsä taloushallinnon Sedab ohjelmistoa.

Jokaisessa toimipisteessä on suomalainen johtaja, joka tuo toimintaan länsimaisen taloushallinnon ajattelun ja länsimaiset liikeelämän yleiset toimintatavat. Paikalliset työntekijät puolestaan takaavat maan olojen ja lainsäädännön tuntemuksen.

Leinosen toimistoketjun palveluja käyttävät erityisesti sellaiset suuryritykset, jotka toimivat laajalla rintamalla Itämeren maissa. Toimimalla saman partnerin kanssa kaikissa maissa on yhtiön taloushallinto voitu sujuvasti koordinoida eri maiden kesken ja sovittaa lännessä olevan emoyhtiön tarpeisiin.

Toimitusjohtaja Petteri Leinosen erityisenä mielenkiinnon kohteena on juuri nyt Latvia. Leinosen mielestä turhan harva suomalaisyritys on oivaltanut Latvian mahdollisuudet. Vaikka byrokratia on maassa raskasta sen kanssa voi kyllä elää, Petteri Leinonen tyynnyttelee.

Monelle on myönteinen yllätys, että Latviassa verottajan kanssa voi neuvotella ja jos paperit ovat kunnossa aiheettomat verot ja maksut perutaan paljon nopeammin kuin meillä Suomessa. Joustavuuden rinnalla Latvian veroviranomaiset ovat toisaalta tiukentaneet määräaikojen noudattamista. Nyt esimerkiksi yritys menettää arvonlisäveron vähennysoikeuden, jos kuukausittainen alvilmoitus jätetään myöhässä.

Alkuun


Uusi kauppakeskus Vaalimaalle

Vaalimaan tulli ja rajaasema on suurin ja merkittävin ylityspaikka suoraan EUmaasta Venäjälle. Liikennemäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa ja viime vuonna oli Vaalimaalla jo noin 1,6 miljoonaa henkilöylitystä. Tavaraliikenteessä kasvu on ollut vielä reippaampaa. Lähtevien ja saapuvien kuormaautojen määrä nousi 303 000:een, joka merkitsi 53 prosentin lisäystä edellisvuodesta.

Vilkastunut liikenne on mullistanut kaupankäynnin Virolahdella. Kunta nousi viime vuoden tax free myyntilastoissa viidenneksi heti Kotkan jälkeen. Kuluvan vuoden tammihelmikuu osoittaa kovan nousun jatkuvan. Virolahden tax free myynti on noussut 130 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Virolahden sijoitus eniten myyvien paikkakuntien listalla on neljäs Helsingin, Lappeenrannan ja Töysän Tuurin jälkeen.

Vaalimaalla toimii jo noin 30 liikettä ja palvelupistettä. Tarjonta käsittää huoltoasema, ravitsemus ja majoituspalvelut, tax free palautuksen, rahanvaihdon, päivittäistavarakaupan sekä runsaasti erikoisliikkeitä. Paikalla toimii lisäksi kaksi huolintaliikettä.

Toimitilojen lisääntyneen kysynnän takia Virolahden kunta on yhteistyökumppaneineen käynnistänyt uuden kauppakeskuksen suunnittelun ja rakentamisen Vaalimaalle. Tavoitteena on kauppakeskuksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen vuosina 19981999 ja seuraavat vaiheet kysynnän kehittymisen mukaan.

Perustettavaan kiinteistöyhtiöön haetaan sekä sijoittajia että yrittäjiä liiketiloihin. Osuudet voivat vaihdella muutamista kymmenistä neliöistä satoihin neliöihin.

Tiedustelut: kunnanjohtaja Hannu Muhonen, puh. (05) 758 111
tai markkinointipäällikkö Eila Lailavuo, puh. (05) 218 4234.

Alkuun


Venäjänkaupan ohjelma pienyrityksille

PohjoisKarjalan, Kainuun ja PohjoisPohjanmaan pkyrityksille on tarjolla lähialueyhteistyöhön ja yleensäkin Venäjänkauppaan liittyvää vientitukea. Jo käyntiin lähtenyt On line Russia koulutus ja kehitysohjelma jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Se sisältyy Karjala Interreg II tavoiteohjelmaan ja on osittain Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama.

On line Russia projekti avustaa osallistuvia yrityksiä hyvin käytännönläheisesti. Työprosessiin sisältyy yrityskohtaisten vientisuunnitelmien kartoitus, lähialuemarkkinoiden selvittäminen ja liikekontaktien haku sekä vientisuunnitelman laatiminen. Yrityksillä on myös käytettävissään Venäjänkaupan asiantuntijapalveluita.

Koulutus ja kehitysohjelmalla pyritään kehittämään Venäjänkaupan valmiuksia, jotta pkyritykset pääsisivät mahdollisimman turvallisesti ja kohtuullisin kustannuksin lähialueiden markkinoille. Osallistuvia yrityksiä opastetaan samalla verkostoitumiseen ja tehokkaaseen vientiyhteistyöhön.

On line Russia hankkeeseen osallistuu tällä hetkellä 13 yritystä, joten mukaan mahtuu vielä seitsemän yritystä. Ohjelman toteuttaa Carelia Training Center Oy, joka on Joensuun Tiedepuistossa toimiva Venäjän kaupan koulutus ja konsultointiyritys. Carelia Training Center on lahtelaisen Venäjän liiketoimintaan erikoistuneen insinööritoimisto MTLogistiikka Oy:n tytäryhtiö. Myös Pietarissa toimivalla MTLogistiikalla on pitkäaikainen kokemus Venäjän markkinoista sekä laaja kontakti ja asiantuntijaverkosto.
Tiedustelut: MTLogistiikka, Hannu Markkanen, puh. (03) 811 4360.

Alkuun


Finnairin lentokapasiteetti Pietariin parani

Finnair pääsi monien viivytysten jälkeen avaamaan Lappeenrannan ja Pietarin välisen reittilentoliikenteen maaliskuun 16. päivänä. Uutta reittiä lennetään maanantaista perjantaihin 34paikkaisella Saabilla.

Reitti tarjoaa nyt suoran lentoyhteyden ItäSuomesta Pietariin. Lentovuoroa on vilkastuneen rajakaupan takia jo kovasti odotettua. Samalla saatiin Helsinki jatkoyhteytenä liitettyä mukaan lentoihin, joka keventää ainakin jossain määrin HelsinkiPietari reitin varauspaineita.

Lappeenrannasta kone lähteen klo 20.10 ja on perillä Pietarissa 21.50 paikallista aikaa. Paluulennolle kone lähtee Pietarista klo 22.25 ja laskeutuu Lappeenrantaan 22.05. Finnair uskoo LappeenrantaPietari lentojen käyttöasteen nousevan nopeasti 80 prosenttiin. Yhtiö onkin jo varautunut vaihtamaan Saabin 55paikkaiseen ATR:ään tai ainakin nykyisten vuorojen lisäämiseen.

Tyytyväisiä lentotoiminnan alkamiseen ollaan myös Lappeenrannan lentoasemalla. Pietarin reitti on kuulunut lentoaseman avainhankkeisiin jo vuodesta 1992. Pitkän prosessin kuluessa lentoasema on toisaalta ehtinyt hyvin varautua kansainvälisen lentoliikenteen vaatimuksiin. Käytössä ovat heti tulli ja passitarkastuspisteet ja tax free myymälä. Tulossa on myös valuutanvaihtopalvelu.

Lentoreitti on hyvin tärkeä koko EteläKarjalan alueelle ja Lappeenrannalle erityisesti. koska se on kiinteä osa Lappeenrannan vapaavaraston kehittämishankkeita, toteaa lentoaseman päällikkö Jouko Kuronen.

Kuronen näkee lentoasemalla olevan hyviä mahdollisuuksia myös lentorahtitoiminnassa. Myös venäläiset tulevat osaltaan vilkastuttamaan liikennettä, sillä reittisopimus takaa venäläisille vastaavat oikeudet lentoliikenteeseen.

Alkuun


Musta Kirja venäjäksi internetiin

Sähkötukkualan tuoteluettelo Musta Kirja ilmestyy pian yli tuhatsivuisena venäjänkielisenä painoksena. Luettelon tietokannasta tuotetaan samalla venäjänkielinen internetversio. Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto avasi vastaavan vironkielisen palvelun jo helmikuussa.

Liiton tuoterekisterissä on 99 pääryhmän alla 107 000 eri tuotetta. Tuotemerkkejä siinä on 230 kappaletta. Rekisterissä on sisäinen hakupalvelu, jonka avulla asiakas voi hakea tarvitsemiaan tuotteita joko sähkönumeron, EANnumeron tai tuotenimen perusteella.

Liiton toimitusjohtajan Markku Waltarin mukaan suurisuuntaisen hankkeen on mahdollistanut painettuja tuoteluetteloita varten vuosien aikana tehty tietokantasuunnittelu. Olemme mm. laatineet alan sisäisen yhdenmukaisen tuotenumeroinnin, joka helpottaa tietojen käsittelyä ja hakua, Markku Waltari kertoo.

Mustasta Kirjasta on julkaistu omat painoksensa paitsi suomeksi myös viroksi, latviaksi, liettuaksi, puolaksi, venäjäksi ja englanniksi. Venäjänkielistä internethakemistoa pidetään Sähkötukkuliikkeiden Liitossa tärkeänä markkinointikanavana. Liiton 57 jäsenyrityksestä tällä hetkellä noin puolet vie tukkurina, valmistajana tai maahantuojana tavaraa Venäjälle. Vienti ei kuitenkaan ole parina viime vuotena kehittynyt yhtä suotuisasti kuin Baltian maissa.

Uskon sähköalan saavan internetistä uuden tehokkaan markkinointikanavan Venäjälle. Ainakin internetliittymien määrä kasvaa hurjaa vauhtia sekä Pietarissa että Moskovassa, Waltari sanoo.

Alkuun


Kera välittäjänä EU:n yhteisyritysohjelmissan

Jo entuudestaan EU:n Joint Venture Programme JOP:in välittäjänä toimiva Kera Oy on hyväksytty myös toisen pkyrityksille tarkoitetun yhteisyritysohjelman välittäjäksi. Joint Venture Initiative JEV on uusi ohjelma yhteisyritysten perustamiseksi Euroopan unionin alueella. Kohteena olevat pkyritykset voivat saada tukea sellaisiin perustettaviin yhteisyrityksiin, joissa on osakkaita vähintään kahdesta unionin jäsenmaasta.

JEVohjelmassa yhteisyrityksen käsite tulkitaan laajasti , joten se sisältää myös kumppanuudet jauut yhteenliittymät. Yhteisyritykset voivat olla teollisuuden, palvelujen ja kaupan alalta tai jopa käsityön piiristä.

Ohjelman maksimituki on 100 000 ecua yhteisyritystä kohden. Tästä enintään 50 prosenttia on korotonta lainaa, joka voidaan käyttää yhteisyrityksen suunnitteluun ja perustamiseen liittyviin kuluihin. Laina on muutettavissa avustukseksi, jos yhteisyritys todella perustetaan tai tehty raportti luovutetaan komissiolle.

Eurooppalainen pkyritys voi puolestaan hakea EUtukea yhteisyrityksen perustamiseen tai kehittämiseen jossakin Phare tai Tacis maassa. JOPrahoitustuen ehtona on, että yritys aikoo investoida johonkin itäisen Euroopan maahan yhdessä paikallisen kumppanin kanssa.

Yritys voi saada JOPohjelman tukea hankkeen toteutettavuustutkimukseen, pääomantarpeen rahoittamiseen Tacismaissa, osaamisen siirtoon sekä henkilöstön koulutukseen. Tukea annetaan yrityksille myös tietopalvelujen muodossa. EuroJOPDatapalvelu välittää ajan tasalla olevaa tietoa investointikohteena olevasta maasta. Tietopankki seuraa mm. taloudellista toimintaympäristöä ja lainsäädäntöä sekä esittelee rahoituslähteitä.

Suomesta on JOPhankkeita hyväksytty puolisen sataa ja EU:n myöntämä tuki on ollut keskimäärin 300 000 markkaa.

Tiedustelut: Pauli Tiainen (Kuopio), puh. 0204 60 3256, Matti Hirvonen (Lappeenranta), puh. 0204 60 2121 ja Hans Östermark, puh. 0204 60 3724.
... Vientipalveluuutiset
... Uutisvuosi 1998. ... Uutisarkisto

Alkuun


Compiler Trade Web Site ©1998-