tutkimuia
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies
Veiko Berendsen, Tuomas Forsberg, Henrikki Heikka, Linda Jakobson, Ira Jänis, Raimo Lintonen, Hanna Ojanen sekä Christer Pursiainen.
"KOLMAS VOIMA" - JURI LUZHKOV JA ISÄNMAA
3 (99) Venäjä 2000

    Tiivistelmä

    Vaikutusvaltaisella Moskovan pormestarilla Juri Luzhkovilla on gallupien mukaan mahdollisuus päästä vuoden 2000 kesällä pidettävien presidentinvaalien toiselle kierrokselle ja jopa voittaa ne, mikäli hän asettuu ehdokkaaksi.

    Luzhkov ja hänen perustamansa Isänmaa-liike edustavat Venäjällä usein kaivattua "kolmatta voimaa" vastauksena sekä nykyiselle Jeltsinin hallinnolle että äärivasemmiston tarjoamalla vaihtoehdolle. Tässä raportissa pyritään kuvaamaan sitä, miltä Venäjän poliittinen ja taloudellinen järjestelmä sekä ulkopolitiikka näyttäisi, mikäli tällainen kehitysvaihtoehto toteutuisi. Raportin johtopäätöksissä pohditaan, mitä tällaisen vaihtoehdon valinta Venäjällä merkitsisi Suomelle ja Euroopan unionille. Johtopäätökset perustuvat Luzhkovin ja hänen liikkeensä julkilausuttuihin tavoitteisiin ja ohjelmiin, joita verrataan unionin Venäjä-strategiaan.

    Poliittisen järjestelmän osalta jyrkkää ideologista törmäystä unionin ja "luzhkovilaisen Venäjän" välillä ei ole näköpiirissä. Demokraattisen oikeusvaltion tavoitteesta vallitsee ainakin retoriikan tasolla yksituumaisuus. Silti Luzhkovin ja Isänmaa-liikkeen demokratiakäsitys, jossa korostuvat Venäjän erityislaatuisuus ja vahvan valtion ihanne, eivät epäilemättä täysin vastaa länsimaista demokratiakäsitystä. Käytännön tasolla demokraattisten instituutioiden luisuminen jonkinasteisen autoritarismin välineeksi on varteenotettava mahdollisuus. Mahdolliset kiistat unionin ja "luzhkovilaisen Venäjän" välillä voisivatkin syntyä pikemminkin poliittisen järjestelmän käytännöistä kuin ideologisista rakennuspuista tai perusratkaisuista.

    Tilanne on tietyssä mielessä päinvastainen talousjärjestelmän osalta. Luzhkovilainen analyysi Venäjän talouden ongelmista ja niiden syistä ei nojaudu samoille perusoletuksille kuin unionin analyysi. Luzhkovin perusajatuksena on selkeästi voimakkaan valtiosäätelyn tai valtiointerventionismin tarve, ja markkinataloutta sovelletaan korkeintaan tapauskohtaisesti vahvasti hallinnon kontrolloimana. Unionin Venäjä-strategioissa puolestaan nähdään valtion rooli ennemminkin markkinatalouden tehokkaan toimimisen edellytyksen luojana.

    Muitakin perustavia eroja talouspolitiikkaa koskevissa ideologioissa on helppo nähdä. Samalla voidaan kuitenkin helposti kuvitella, että Luzhkoville ominainen pragmaattinen ja erityisjärjestelyihin tukeutuva politiikka, markkinatalouden tapauskohtainen soveltaminen, lieventäisi eroja käytännön tasolla.

    Ulkopolitiikan alueella Luzhkovin linjaus ei olennaisilta osiltaan eroa viime vuosina noudatetusta Venäjän virallisesta politiikasta. Myös Luzhkovin ulkopoliittinen maailmakuva perustuu käsitykseen maailmasta suurvaltojen kerhona. Tämän näkemyksen mukaan Venäjän tavoitteena tulee olla suurvalta-aseman palauttaminen moninapaisessa järjestelmässä. Luzhkovin näkemys unionista on huomattavan myönteinen, mutta hän tarkastelee unionia useimmiten pelkkänä taloudellisena toimijana.

    Sen sijaan Luzhkovin ja Isänmaa-liikkeen kanta Naton rooliin ja erityisesti sen mahdolliseen toiseen laajentumiskierrokseen näyttäisi säilyvän vähintään yhtä kielteisenä kuin nykyinen Venäjän virallinen linja. Luzhkov on tullut tunnetuksi myös äärimmäisen jyrkistä lausunnoistaan erityisesti Latvian vähemmistöpolitiikan suhteen. Näiden lausuntojen mukaisen politiikan toteuttaminen aiheuttaisi kitkaa unionin ja "luzhkovilaisen Venäjän" välillä. On silti merkille pantavaa, että Luzhkovin ulko- ja turvallisuuspoliittiset neuvonantajat ovat pääosin niitä, joita pidetään suhteellisen maltillisina realisteina. Onkin todennäköistä, että Venäjän nykyinen "vahinkojen minimoimisen" -linja jatkuisi myös Luzhkovin johdolla.


Tiedustelut ja tilaukset:
Ulkopoliittinen instituutti
puh. 09-434 2070
www.upi-fiia.fi

Compiler Trade Web Site: Tutkimuksia
Ulkopoliittinen instituutti/Index
Studies on emerging markets /Index
Tutkimukjsia / Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.