tutkimuia
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies
VENÄJÄN KEHITYSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUS SUOMEN VALINTOIHI
Venäjä 2000.

    Tiivistelmä

    Euroopan unionin dokumentit ja Suomen poliittisen johdon juhlapuheet ovat piirtäneet melko optimistisen kuvan Venäjän kehityksestä. Tässä raportissa väitämme, että Venäjän kehitys tulee olemaan äärimmäisen epävarmaa ja jopa vastakkaista unionin tähänastisen virallisen Venäjän-politiikan tavoitteille.

    Vaikka Venäjä täyttää ns. demokratian minimiehdot, sen poliittinen kulttuuri ei ole mahdollistanut toimivan demokratian luomista. Venäjän poliittista järjestelmää voi kuvata pikemminkin autoritarismiksi. Kyseessä on kuitenkin heikon valtion autoritarismi, jossa hallintokoneisto ei saa toteutettua päätöksiään ja tuloksena on tehottomuutta, mielivaltaa ja anarkiaa.

    Lisäjännittettä Venäjän kehitykseen tuo ristiriita alueiden kasvavien autonomiapyrkimysten ja toisaalta Moskovan keskusjohdon vahvistamistavoitteiden väillä. Toisaalta Venäjän demokratisoituminen, toimivan kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten suhteen syntyminen ja länsimaisen hallintokulttuurin kehittyminen on todennäköisempää juuri joidenkin länteen suuntautuneiden alueiden tasolla kuin koko Venäjän mittakaavassa.

    Yhtä vaikeaa kuin demokratian rakentaminen on ollut markkinatalouden edellytysten luominen. Venäjän uudistusten tuloksena ei ole ollut markkinavetoinen järjestelmä, vaan erikoinen sekoitus markkinatalouden elementtejä yhdistettynä hallinnolliseen sääntelyyn. Venäjän talouskehityksen suurin este on ollut juuri liiallinen ja huonosti organisoitu viranomaissäätely, byrokratia ja viranomaisten mielivalta eivät liian tehokkaat markkinat. Reaktiona huonoon talouskehitykseen Venäjä on kuitenkin kääntämässä talouspolitiikkansa suuntaa siten, että toimivan markkinatalouden tavoitteestaollaan luopumassa ja markkinoiden sijaan korostetaan julkisen sektorin roolia talouden säätelyssä. Venäjän talouspolitiikka on näin ohjautumassa näköalattomalle kurssille, joka on selvästi maailmantalouden yleisen kehityksen vastainen.

    Venäjä ei ole myöskään omaksunut ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa lähtökohdaksi sitoutumista demokraattisen rauhan tai yhteisten arvojen tavoitteluun. Venäjän omaksumasta moninapaisuusajattelusta seuraa käsitys Venäjän oikeudesta omaan vaikutuspiiriinsä ja yksipuoliseen sotilaalliseen voiman käyttöön siinä. Koska Venäjä ei hyväksy yksinapaisuuden varaan rakentuvia hegemoniapyrkimyksiä, se ei myöskään hyväksy sellaisia turvallisuusjärjestelyjä, joissa Yhdysvalloilla näyttää olevan johtava rooli.

    Naton laajentuminen nähdään Venäjällä tällaisena ilmiönä ja se määritellään uhkaksi kansalliselle turvallisuudelle. Ratkaisuna tarjotaan ajatusta Euroopasta ilman jakolinjoja, mikä kuitenkin edellyttää sotilaallisesti liittoutumattomien maiden puskurivyöhykkeen luomista Venäjän ja Naton välille. Venäjän käsitys Euroopan uudesta turvallisuusjärjestelmästä perustuu suurvaltojen tasaveroiselle kumppanuudelle ja sitä tukeville geopoliittisille ratkaisuille ei kaikkien toimijoiden hyväksymälle yhteiselle arvopohjalle tai jokaisen pikkuvaltion oikeudelle määritellä itse oma turvallisuuspoliittinen perusratkaisunsa.

    Yllä kuvattu Venäjän kehitys on kaikilta osin lähes vastakkainen Suomen ja Euroopan unionin Venäjä-strategian optimistisille tavoitteille. Unionin valtionpäämiesten tapaamisessa joulukuussa 1998 on määrä keskustella paljolti Suomen aloitteesta unionin Venäjä-strategian uusista linjauksista.

    Ennakolta vaikuttaa, että tulevat raportit ja strategiapaperit ovat entistä pragmaattisempia ja vähemmän optimistisempia Venäjän kehityksen suhteen. Raportin loppupuolella pyritään osallistumaan EU:n Venäjä-strategian muokkaamiseen avaamalla keskustelua siitä, onko Suomella ja EU:lla käytettävissä nykyistä tehokkaampia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja missä määrin Venäjä-strategian peruslähtökohdat olisi jopa arvioitava uudelleen.


Tiedustelut ja tilaukset:
Ulkopoliittinen instituutti
puh. 09-434 2070
www.upi-fiia.fi

Compiler Trade Web Site: Tutkimuksia
Studies on emerging markets /Index
Tutkimukjsia / Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.