Studies Eastern European Markets
Eastern European Markets
14.6.2004

Pekka Ylä-Anttila - Maarit Lindström - Mika Raunio
- Ville Kaitila - Jouko Rautava - Erik Forsman - Pia Polsa
SUOMI KANSAINVÄLISTYVILLÄ MARKKINOILLA
PTT-katsaus 2 / 2004
14.6.2004.


• Seitsemänkirjoittajan voimin laaditussa artikkeleissa ei niinkään katsota Suomea sisältä päin tai pohdita miten Suomi varmistaa uudistuskykynsä tulevaisuudessa, vaan kuvataan niitä uusia markkinoita, jotka tuotannon ja kaupan kansainvälistyessä ovat viime vuosikymmenen aikana voimakkaasti nousseet esiin niin Euroopassa kuin maailman kasvukeskuksessa, Aasiassa. Artikkeleissa analysoidaan näitä markkinoita Suomen viennin ja suomalaisten yritysten menestysmahdollisuuksien kannalta. Analyysi kattaa myös arvioinnin kotimaasta yritysten ja osaajien kohdemaana.


Lyhennelmä:

Suomen taloutta on pidetty yhtenä viime vuosikymmenen menestystarinoista koko maailmassa. Laman terästämä Suomi pääsi hyvin mukaan tuotannon maailmanlaajuistumisen aaltoon1990-luvun loppupuolella. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian ja talouspoliittisen liberalisoitumisen luomassa nosteessa Suomeen vahvistui uusia, johtavia tuotannonaloja - ennen kaikkea Nokian johdolla - samaan aikaan, kun perinteiset alat, esimerkiksi metsäteollisuus, kansainvälistyivät edelleen.

Muutosten sykkeen nopeutumista kuvaa, että Suomen talous ja suomalaiset yritykset hakevat jälleen paikkaansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Nopeaa menestystä on seurannut hämmentyminen, kun maailmantalouden tilanne on muuttunut ja tietoteknologian kasvu tasaantunut. Aikaisemmat saavutukset eivät olekaan enää riittäviä, jos taloudellisesta hyvinvoinnista tai yritysten menestymisestä maailmanmarkkinoilla halutaan pitää kiinni. Tai kun samaan aikaan valmistaudutaan haasteisiin, jotka Suomen sisäiset muutokset – esimerkiksi väestön ikääntyminen ja työikäisten lukumäärän kääntyminen laskuun – aiheuttavat. Menestys on voitettava aina uudelleen.

Globaalien markkinoiden kehitystä leimaa 2000-luvun alussa uusien markkina-alueiden ryntäys kehityksen eturiviin. Kansainvälistymisessä, taloudellisessa integraatiossa tai talouden globaalistumisessa ei ole enää kyse perinteisten teollisuusmaiden keskinäisestä kaupasta, pääomaliikkeistä tai investoinneista. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Japanin sekä Australian ja Uuden Seelannin muodostama teollistunut, korkean elintason maaryhmä on saanut rinnalleen uusia maita, joiden talouskasvu on nopeaa ja joissa elää yhteensä suuri määrä ihmisiä. Kiinan, Intian, Brasilian ja 10-15 muun kehitysmaan muodostaman maaryhmän talouskasvu oli 1990-luvulla keskimäärin yli 5 prosenttia vuodessa.

Tärkeintä kuitenkin nykyvaiheen kannalta on, että näissä nopean kasvun maissa asuu lähes 3 miljardia henkeä ja että kasvuun liittyy vahva integroituminen maailmanmarkkinoille. Nopean kasvun kehitysmaat ovat mukana talouden globalisaation nosteessa. Nämä maat eivät enää ole houkuttelevia teollisuustuotteiden markkina-alueita pelkästään kasvavan kysynnän ja alhaisten työvoimakustannusten vuoksi, vaan myös tietointensiiviset toiminnot kehittyvät niissä nopeasti.

Enää emme olekaan tilanteessa, jossa uudet teknologiat luodaan vanhoissa teollisuusmaissa ja siirretään sitten viennin kautta kehittyville markkinoille. Sen sijaan olemme siirtymässä tilanteeseen, jossa uudet innovaatiot ja teknologiat syntyvät globaaleissa verkostoissa, jotka ulottuvat useille erilaisille alueille ja yhä useammin myös nouseviin maihin. Tällöin ei riitä, että tarkastelemme pelkästään suomalaista toimintaympäristöä ja sen kilpailukykyisyyttä, vaan meidän on kartutettava myös ymmärrystämme globaalista taloudesta.

Suomen taloussuhteet ovat monella tavalla keskittyneet Eurooppaan. Tämä näkyy myös siinä, että valtaosa suomalaisista ulkomaille suuntautuneista yrityksistä on sijoittunut Eurooppaan. Globalisaatiokehitys on kääntänyt katseita edellä mainituille kaukaisimmille markkinoille. Samaan aikaan Suomen talouden ja suomalaisten yritysten kannalta on olennaista, että myös Suomen lähialueilla ja eräällä tavalla kotimarkkinoilla tapahtuu voimakasta muutosta.

Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouden maista monet ovat nyt Euroopan unionin jäseniä ja toimivat sisämarkkinoiden pelisäännöillä. Suomalaisille yrityksille nämä 75 miljoonan kuluttajan markkinat ovat sekä mahdollisuus että haaste. Vielä suuremmassa määrin tämä koskee maailman seitsemänneksi väkirikkainta maata Venäjää. Se on korkealle kohonneen öljyn hinnan ja vähittäisen vakaantumisprosessin johdosta päässyt poikkeuksellisen vahvaan talouskasvuun. Vaikka Venäjän markkinoiden kehitykseen liittyy erityistä epävarmuutta, markkinoiden läheisyys merkitsee mahdollisuutta myös Suomen viennille ja taloussuhteille laajemminkin Suomen ja Venäjän välillä.

Kansainvälistyminen on kahdensuuntaista. Yhtäältä se merkitsee suomalaisten yritysten kontakteja ja sijoittumista Suomen ulkopuolelle ja toisaalta Suomen olisi kyettävä houkuttelemaan investointeja ja osaajia tänne. Kun yritysten tuotannosta, henkilöstöstä ja liiketoiminnasta kasvava osa tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella, se lisää riippuvuutta suurista ylikansallisista toimijoista. Tämä herättää pelkoa siitä, että tuotanto ja työpaikat karkaavat Suomesta samaa tahtia, kun suomalaiset yritykset kansainvälistyvät. Teollisuuden työpaikat ulkomailla ovat lisääntyneet nopeasti samaan aikaan kuin ne kotimaassa ovat vähentyneet voimakkaasti. Toisaalta kuitenkin menestyminen globaaleilla markkinoilla vahvistaa yrityksen toimintaa myös kotimaassa. Kansainvälistynyt yritys on entistä kilpailukykyisempi myös kotimarkkinoilla. Suomen erityishaasteena on luoda globalisoitumisesta kaksisuuntainen prosessi, jossa osaamis- ja pääomavirtoja tulee myös Suomeen päin.

Suomessa on tuettu voimakkaasti tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Teknologian edistämisestä on jo siirrytty innovaatioympäristöjen tukemiseen. Yhä suurempi osa suomalaisesta tuotannosta tai viennistä voidaan lukea huipputeknologian tuotteisiin ja niiden valmistaminen vaatii huippuosaamista. Yleisesti tiedetään, että tällä tasolla kilpailu on kireää, koska useimmat teollisuusmaat pyrkivät edistämään tutkimukseen ja tuotekehitykseen nojaavaa tuotantoa, ja vähitellen myös kehittyvien maiden oma osaaminen vahvistuu.

Teknologisen osaamisen ohella menestyksen edellytyksenä on alettu pitää myös luovuutta, kykyä nähdä ja yhdistellä asioita uudella tavalla. Suomessa tarvitaan ihmisiä, joilla on kyky ja tahto viedä luovasti eteenpäin yhä vaativampaa tuotantoa tai palvelutoimintaa. Tämä on luonnollisesti kansallinen koulutuksen ja tutkimuksen haaste. On kuitenkin ilmeistä, etteivät edes potentiaaliset, oman maan voimavarat riitä vaan tarvitaan osaajia muualtakin eli Suomen rajojen ulkopuolelta. Tarvitaan myös yhä enemmän kykyä rakentaa siltoja eri kulttuurien välille. Osaavan työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä Suomen houkuttelevuus ja sen parantaminen niin kotimaisen työvoiman kuin ulkomaisten osaajien suhteen on tulevien vuosien tehtävä, johon kuuluu työelämän, verotus- yms. kysymysten ohella monia arkisimpiakin asioita.


More information:
Julkaisu tilattavissa PTT:n Internet-sivuilta:
http://www.ptt.fi
Raija Volk
09-34888410, 050-3579743
raija.volk@ptt.fi

Compiler Trade Web Site: Tutkimukset
Tutkimukjsia/Hakemisto
More studies of
Pellervo Economic Research Institute
Studies on emerging markets /Index

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.