Studies Eastern European Markets
Eastern European Markets
21.4.2004

Tapio Tilli – Sten-Gunnar Skutin
METSÄTEOLLISUUDEN KASVUN AVAIMET VENÄJÄLLÄ
Julkaisu: Tapio Tilli – Sten-Gunnar Skutin. 2004.
Roundwood markets in the Baltic Sea region.
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 188.

Lyhennelmä:

Hakkuut ja metsäteollisuuden tuotanto ovat kasvaneet selvästi Itämeren alueella vuoden 1995 jälkeen. Suomessa ja Ruotsissa tuotannon kasvu on perustunut merkittävältä osin tuontipuuhun. Tulevaisuudessa metsäteollisuuden tuotannon merkittävämpi kasvu Itämeren alueella voinee tapahtua lähinnä Luoteis-Venäjän puuvarojen avulla. Tuotannon kasvun painopiste tulee ainakin sahatavaran osalla olemaan Baltiassa ja Venäjällä. Massa- ja paperiteollisuus kasvanee edel-leen myös Suomessa, Ruotsissa ja Saksassakin.

Itämeren alue on ja pysyy metsäteollisuustuotteiden nettovientialueena

Itämeren alueella tuotetaan metsäteollisuustuotteita selvästi kulutusta enemmän. Paperin- ja kartongin osalla suurimmat viejämaat ovat Suomi ja Ruotsi. Sen sijaan sahatavaran osalla lähes kaikki Itämeren alueen maat ovat nettoviejiä. Saksa on suuri tuottaja, mutta silti sekä sahatavaran että paperin nettotuoja.

Metsäteollisuustuotteiden vienti Itämeren alueelta suuntautuu lähinnä läntisen Euroopan markkinoille. Tiedot käyvät ilmi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkastellaan Itämeren alueen metsäsektorin kehitystä ja kehitysnäkymiä.

Metsäteollisuustuotteiden kulutuksen on ennustettu kasvavan voimakkaasti Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä. Tästä huolimatta Itämeren alue säilyy nettovientialueena myös tulevaisuudessa, koska myös tuotanto alueella kasvaa.

Luoteis-Venäjällä Itämeren alueen suurimmat metsävarat – Suomi silti suhteellisesti metsäisin maa

Suomi on Itämeren alueen metsäisin maa; seitsemän hehtaaria kymmenestä on metsää. Absoluuttisesti tarkastellen eniten metsää on kuitenkin Luoteis-Venäjän alueella. Tosin Luoteis-Venäjän metsistä vain runsaat 70 % on arvioitu olevan taloudellisesti hyödynnettävissä. Metsien käyttöä vaikeuttaa mm. Venäjän heikko infrastruktuuri eli lähinnä tiestön puute. Puuvarat vajaakäytössä Saksassa ja Luoteis-Venäjällä

Itämeren alueella hakataan keskimäärin 73 prosenttia metsien kasvusta. Suurimmat hakkuusäästöt sijaitsevat Saksassa ja Luoteis-Venäjällä. Latviassa ja Virossa hakkuut ovat jo nousseet yli talousmetsien nettokasvun. Käytännössä parhaat mahdollisuudet puuvarojen käytön lisäämiselle ovat Venäjällä. Venäjällä uudistuskypsien ja yli-ikäisten metsien osuus on selvästi suurempi kuin muissa Itämeren maissa. Lisäksi puun hintataso on selvästi muita maita alhaisempi. Saksassa metsien muiden kuin puuntuotannollisten arvojen korostuminen metsätaloudessa jarruttaa puuvarojen käytön kasvua.

Baltian maihin muodostumassa Suomea ja Ruotsia muistuttava metsien yksityisomistus

Metsänomistuksen rakenteen perusteella Itämeren maat eroavat toisistaan. Suomessa ja Ruotsissa valtion merkitys metsänomistajana ja puun myyjänä on pieni ja vastaavasti yksityismetsänomistajien merkitys on suuri. Baltian maihin on metsien palautus- ja yksityistämisprosessin seurauksena syntymässä merkittävä metsien yksityisomistus, mutta valtio jää edelleen suhteellisesti ottaen pohjoismaita merkittävämmäksi metsänomistajaksi. Venäjällä valtio omistaa kaikki metsät ja Puolassakin puun tarjonta perustuu lähes yksinomaan valtion metsien puuhun.

Puuvirrat kasvaneet Itämerellä

Hakkuut ja puun ulkomaankauppa ovat kasvaneet Itämeren alueella. Puuvirat tulevat Luoteis-Venäjältä ja kulkeutuvat Suomeen, Ruotsiin ja Saksaan. Aivan viime vuosina myös tukin tuonti Viroon ja Latviaan Venäjältä on kasvanut; vuonna 2003 tukin tuonti Viroon kaksinker taistui vuodesta 2002. Mikäli Baltiaan tulee kaavaillulla tavalla massa- ja paperiteollisuutta, Itämeren alueen ainoaksi suureksi puun viejäksi jäänee Venäjä.

Metsäsektorin kasvun painopisteet muuttumassa Itämeren alueella

Metsäteollisuustuotteiden kulutuksen kasvun painopiste tulee todennäköisesti lähivuosina olemaan Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä. Tiedossa olevien investointisuunnitelmien perusteella myös sahateollisuuden investoinnit tulevat pääosin suuntautumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana lähinnä Venäjälle ja Baltiaan. Sellu- ja paperiteollisuuden osalla tuotannon kasvun painopiste tulee kuitenkin vielä seuraavat 5-10 vuotta olemaan muualla kuin entisessä Itä-Euroopassa. Kehitys merkitsee sitä, että Suomen suhteellinen merkitys Itämeren alueen metsäsektorilla hieman pienenee.


More information:
Julkaisu tilattavissa PTT:n Internet-sivuilta:
http://www.ptt.fi
Tapio Tilli
09-34888410, 050-3579743
tapio.tilli@ptt.fi

Compiler Trade Web Site: Studies:
More studies of
Pellervo Economic Research Institute
Studies on emerging markets /Index
Tutkimukjsia/Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.