Tutkimusraportti luo kuvaa Venäjän jakelujärjestelmän kehityksestä viimeisen vuosikymmenen aikana ja erityisesti sen nykytilasta. Keskeinen kysymys on se, mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun keskusjohtoisesti toimineet, kotimaista tuotantoa allokoineet jakelukanavat Neuvostoliiton hajottua, kaupankäynnin ja maahantuonnin vapauduttua vähitellen väistyivät yksityisten välittäjien ja maahan virtaavien länsimaisten tuotteiden tieltä.
Venäjän nykyisen jakelujärjestelmän erityispiirteistä voidaan mainita ensinnäkin Moskova-keskeisyys. Tullaus- ja maahantuontiosaamisen keskittyminen pääkaupunkiin näyttää vaikuttavan voimakkaasti jakelujärjestelmän muodostumiseen. Tukkusektoria voi kuvata fragmentoituneeksi. Torikaupan osuus on merkittävä sekä tukku- että vähittäiskaupassa. Kioskeilla on erittäin keskeinen rooli vähittäiskaupan jakelukanavana. Tyypillistä Venäjän jakelujärjestelmälle on myös vähittäiskauppaketjujen ja keskiluokalle tarkoitettujen jakelukanavien kehittymättömyys. Erityisesti kulutustavaroiden, kuten esimerkiksi vaatteiden ja jalkineiden välitykseen tarvittavien organisoituneiden jakelukanavien kehitystä hidastaa niin sanottu tshelnoki-toiminta ja sen sukulaisilmiö ostosmatkailu, joka näkyy Suomessakin. Jakelujärjestelmän ominaispiirteisiin kuuluu myös varastointimahdollisuuksien heikkous sekä kuljetusten osalta voimakas suuntaus siihen, että ostaja itse hoitaa kauppatavaran kuljetuksen, minkä tähden Venäjällä toimivaa järjestelmää voi osuvammin nimittää nouto- kuin jakelujärjestelmäksi.
Jakelun ongelmien ja talouskehityksen vaikeuksien väliset yhteydet ovat korostuneet elokuusta 1998 lähtien talouskriisin sekoittaessa pakkaa jakelusektorilla varsin voimakkaasti uudelleen. Tutkimuksessa on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan kriisin vaikutukset jakelujärjestelmään ja analysoimaan muutosta.
Järjestelmän kehityksen ja erityispiirteiden kuvauksen lisäksi tutkimusraportissa on mukana lukuisia esimerkkejä suomalaisten viejien Venäjällä käyttämistä jakeluratkaisuista ja analyysia siitä, mitä Venäjän jakelun ominaispiirteet suomalaisnäkökulmasta merkitsevät. Yritysesimerkit on valittu siten, että tutkimus antaisi mahdollisimman laajan kuvan eri jakeluteiden käytöstä. Mukana on esimerkkejä niin viejille tarjottavista tukipalveluista, kauppahuonetoiminnasta, venäläisten yhteistyökumppanien käyttämisestä jakelun organisoinnissa, valmistajan itse suorittamasta jakelusta, postimyynnistä jakelukanavana kuin myös franchisingista tapana levittää tuotteita Venäjän laajoille markkinoille.
