tutkimuia
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies
Hannu Nissinen
PÄIJÄT HÄMEEN VENÄJÄN-VIENNIN JA VENÄJÄN TALOUDEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS VUOSINA 1992-1999

Helsinki University of Technology Lahti Center. The Publication Series of the Institute for Regional Economics and Business Strategy. Lahti 009 2001.

    Johtopäätökset

    Venäjän talouden toimintaympäristö on vuosina 1992-1999 ollut koko ajan vaikea ja täynnä ristiriitoja. Maan taloudellinen kokonaiskuva on pysynyt aivan viimeaikaista kehitystä lukuunottamatta myös tuskastuttavan synkkänä. Vuonna 1997 Venäjän talouden luultiin jo olevan kasvu-uralla. Monet tunnusluvut ja eri instituuttien ennusteet tulevaisuudesta näyttivät valoisilta. Rakenteellisten muutosten, kuten verotusjärjestelmän uudistamisen, hitaus ja laiminlyönti sekä kasvun rakentaminen lainoitusjärjestelmien varaan romahduttivat kuitenkin Venäjän talouden syksyllä 1998. Samalla myös rupla devalvoitui kohti oikeaa arvoaan suhteessa maan reaalitalouteen. Tämä merkitsi suhteellisen hintakilpailuedun siirtymistä tuontituotteilta kotimarkkina- ja vientiteollisuudelle. Vienti Venäjälle vuosina 1997ñ1999 supistui 50 %:lla. Ruplan devalvoituminen ja öljyn maailmanmarkkinahinnan samanaikainen nousu myös tervehdyttivät Venäjän taloutta. Miten tämä näkyy vastaisuudessa Venäjän ulkomaankauppatilastoissa, riippuu täysin maan sisäisistä tekijöistä. Joka tapauksessa nyt, syksyllä 2000, Venäjän kokonaistalouskuva on myönteinen.

    NL:n hajoaminen ja bilateraalisen kauppajärjestelmän lakkauttaminen romahduttivat Suomen Venäjän-kaupan vuonna 1992. Huolimatta sekavasta toimintaympäristöstä vienti Suomesta Venäjälle lähti vuonna 1993 voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 1997 se saavutti ennätyksellisen 15,5 miljardin (FIM) rajan, mikä vastasi 7,3 % Suomen koko viennistä. Yksi ulkoinen tekijä kaupan myönteiseen kehitykseen oli ruplan reaalinen vahvistuminen vuodesta 1995 lähtien. Venäjän talouden romahdus vuonna 1998 kosketti myös suomalaisia viejiä. Vuosina 1997ñ1999 Suomen Venäjän-vienti laski 38,9 %. Myös viennin rakenne muuttui. Elintarvikkeiden vienti Suomesta Venäjälle koki suuria takaskuja. Metalli-, kone- ja laiteteollisuus säilytti suhteellisen asemansa kohtuullisen yvin. Tämä saattoi olla merkki Venäjän oman tuotannon ja reaali-inves-tointien käynnistymisestä.

    Vuonna 1997 vienti Päijät-Hämeestä Venäjälle nousi huippulukemiin. Se vas-tasi 3,9 % Suomen yhteenlasketusta Venäjän-viennistä. Syksyn 1998 Venäjän talouden romahdus ja sitä seurannut ruplan voimakas devalvoituminen leikkasi myös Päijät-Hämeen Venäjän-vientiä kovalla kädellä. vuosina 1997ñ1999 se supistui 18,4 % ja vastasi vuonna 1999 Suomen koko viennin määrästä 5,3 %. Volyymin laskusta huolimatta Päijät-Hämeen suhteellinen osuus Suomen y-teenlasketusta Venäjän-viennistä kasvoi vuosina 1997ñ1999. Koko Suomeen verrattessa Päijät-Häme kykeni paremmin välttämään pahimmat sekasorron karikot vuosina 1997ñ1999. Lisäksi se pystyi hyödyntämään kohtuullisen hyvin Venäjän markkinoiden tarjoamat uudet haasteet ja mahdollisuudet.

    Vertailtaessa keskenään Päijät-Hämeen ja Suomen eri teollisuudenalojen Venäjän-viennin kehitystä vuosina 1997ñ1999 voidaan tehdä seuraavia havaintoja:

    Huonekalu- ja puuteollisuuden, muun metsäteollisuuden, tekstiili- ja vaateteollisuuden sekä graafisen teollisuuden volyymit ovat laskeneet samansuuntaisesti.
    Muoviteollisuudessa lasku Päijät-Hämeessä (-28,6 %) on ollut koko Suomea (-14,2 %) selvästi jyrkempi. Päijät-Hämeen metalli-, kone- ja laiteteollisuus on tarkasteltavana ajanjaksona lisännyt vientiään 29,9 % alan Suomen volyymin pienentyessä 32,2 %.
    Elintarviketeollisuudessa viennin notkahdus Päijät-Hämeessä (-18,5 %) on ollut muuta Suomea (-60,4 %) huomattavasti loivempi.

    Kyselyn vastauksista selvisi, että yritysten lukumäärän perusteella Päijät-Hä-meen Venäjän-vienti on keskittynyt Lahteen. Samalla kriteerillä mitattuna teollisuudenaloista metalli-, kone- ja laiteteollisuus on dominoiva. Liikevaihdollisesti vientiä hallitsevat keskisuuret ja suuryritykset. Alueellisesti vienti on suuntautunut yllättävän tasaisesti Venäjällä. Toimintaympäristön vaikeutuessa vuosina 1998-1999 Moskova on lisännyt suosiotaan ja muu Venäjä on menettänyt sitä. Talouden vakauteen liittyvät tekijät nähtiin Päijät-Hämeessä liiketoiminnan suurimmiksi esteiksi. Sen sijaan turvallisuutta ei koettu ongelmaksi juuri ollenkaan. Päijät-Hämeessä Venäjän-viennin kehitysnäkymät lähitulevaisuudessa olivat myönteiset ja toimintaympäristön uskottiin myös kehittyvän positiiviseen suuntaan. Potentiaalisina laajentumiskohteina nähtiin Moskova ja Pietari. Suomen muiden lähialueiden vetovoima sen sijaan oli vähäinen. Yhteenvetona yrityskyselystä voidaan todeta, että saadut vastaukset olivat sopusoinnussa Päijät-Hämeen ja Suomen koko Venäjän-viennin volyymikehityksen kanssa.

    Venäjän talouden toimintaympäristön nykyinen tila ja arvioitavissa oleva kehitys puhuisi Venäjälle etabloitumisen puolesta. Maan investointi-ilmapiiri on tuskin kuitenkaan suuressa määrin riittävän houkutteleva paljon resursseja vaativille ja pitkäkestoisille sijoituksille.

    Päijät-Hämeen huonekalu- ja puuteollisuuden, muun metsäteollisuuden, tekstiili- ja vaateteollisuuden sekä graafisen teollisuuden Venäjän-viennin kehitys vuosina 1997-1999 myötäili alojen Suomen kehitystä. Näiden teollisuudenalojen tuleva kehitys riippuu yritysten omista maakunnallisista kilpailutekijöistä ja niiden kyvystä sopeutua nykyistä paremmin Venäjän tulevaan talouden toimintaympäristöön.

    Päijät-Hämeen metalli-, kone- ja laiteteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat Venäjän-viennissään pärjänneet paremmin kuin samat alat keskimäärin Suomessa. Elintarvikkeiden viennille talouden toimintaympäristö Venäjällä pysyy lähitulevaisuudessakin vaikeana. Kuinka hyvin Päijät-Hämeen elintarviketeollisuus pystyy säilyttämään maakunnalliset kilpailuetunsa, on ratkaisevaa. Venäjän reaali-investointien ja oman teollisuustuotannon uskotaan kääntyneen kas-vuun. Se merkitsee Päijät-Hämeen metalli-, kone- ja laiteteollisuudelle potentiaalisia lisämarkkinoita. Teollisuudenalan tulee kuitenkin varmistaa maakunnallisten kilpailuetujen säilyminen ja myös niiden kehittäminen.


Tiedustelut:
Puh. (03) 525 000
Fax (03) 535 0231
http://ltk.hut.fi/?s=1000

Compiler Trade Web Site: Tutkimuksia
Studies on emerging markets /Index
Tutkimuksia / Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.