tutkimuia
vientipalvelut
uutisia
tutkimuksia
oalvelut ja yritykset
Eastern European Markets
business news
Russia
Estonia
Latvia
Lithuania
Poland
Trade StationFinland
Business Finland
Trade Service Companies


Piia Heliste, Marja Mattila ja Krzysztof Stachowiak
PUOLA SUOMALAISYRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ.
Helsingin Kauppakorkeakoulu
Julkaisuja B-83


Yhteenveto ja johtopäätökset

Tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa Puolan liiketoimintaympäristöä suomalaisyritysten näkökulmasta. Aihetta tarkastellaan institutionaalisen talousteorian niin sanotun hallinnointilähestymistavan näkökulmasta, jossa liiketoimintaympäristön toimijat jaotellaan julkiseen sektoriin, muihin yrityksiin sekä työvoimaan. Raportissa tutkittiin Puolan virallista (esimerkiksi lainsäädäntö) sekä epävirallista (esimerkiksi korruptio ja henkilösuhteet) liiketoimintaympäristöä ja niiden aiheuttamia ongelmia suomalaisyrityksille. Yrityshaastattelujen valossa näihin ongelmiin etsittiin myös suomalaisyritysten käyttämiä ratkaisukeinoja.

Makrotalouden lukujen valossa Puolan kehitys näyttää vuoden 2003 jälkeen lähteneen ennennäkemättömälle kasvu-uralle. Maan bruttokansantuote on kasvanut nopeasti samaan aikaan, kun ulkomaisten investointien kertymä ja ulkomaankaupan kokonaismäärä ovat nousseet vahvasti. Vaikka Puolan talouden kasvu onkin ollut maltillisempaa kuin useimmissa muissa KIE-maissa, toisaalta myös maan inflaatioaste on pysynyt erittäin alhaisena suhteessa muihin KIE-maihin. Tämä on puolestaan nostanut Puolan kilpailukykyä ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta. Puolan matalaa inflaatioastetta selittää pitkälti maan keskimääräisen palkkatason erittäin hidas nousu. Puolan vaatimaton palkkakehitys puolestaan on aiheuttanut ongelmia lisääntyvän työperäisen maastamuuton muodossa. Nuorten puolalaisten muuttaessa massoittain maasta, maata uhkaa tulevaisuudessa vakava työvoimapula, joka tulee koettelemaan niin paikallisia kuin kansainvälisiäkin yrityksiä. Jos palkkakehitys jatkaa matelemistaan on todennäköistä, että Puolan vakava työvoimapula tulee lopulta hillitsemään myös maahan etabloituvien kansainvälisten yritysten määrää. Tulevaisuudessa suuret uhat vaanivat myös Puolan raskaan julkisen sektorin kulutuksessa ja velanotossa. Viime vuosikymmeninä Puola on saanut valtion velkatasonsa EU-tasolla tyydyttäväksi ennen kaikkea ulkomaisten velkojen anteeksiannon myötä, mutta tulevaisuudessa Puolan hallinnon on luotava kestävämpi velkapolitiikka Puolalle, jotta massiiviselta velkataakalta säästytään.

Eräänlaiseksi tulevaisuuden haasteeksi voidaan lukea Puolan toistaiseksi epävakaa poliittinen tilanne. Hallitsevat puolueet ovat sosialismin jälkeen vaihtuneet joka vaaleissa ja maassa vallitsee kärkevä vastakkaisasettelu päähallituspuolueen sekä opposition välillä. Myös säännöllisin väliajoin esiintyvät poliittisten johtohenkilöiden korruptioskandaalit ovat lisänneet kansan epäluottamusta poliittisiin instituutioihin. Tämän lisäksi Puolassa käytössä olevat poliittiset nimitykset hidastavat maan kehitystä moderniksi markkinataloudeksi. Suurten valtionyhtiöiden ja muiden valtion virastojen johto siivotaan säännöllisin väliajoin poliittisen valtapuolueen vaihtuessa.

Puolan viralliseen liiketoimintaympäristöön vaikuttaa maan yleisen taloudellisen ja poliittisen tilanteen lisäksi myös Puolan lainsäädännöllinen kehys ja oikeusjärjestys. Jatkuvan muutoksen alla oleva lainsäädäntö on aiheuttanut harmaita hiuksia suomalaisille toimijoille Puolassa. Dynaamisten lakimuutosten myötä yritysten oli vielä muutama vuosi takaperin jatkuvasti seurattava muuttuvaa lainsäädäntöä pysyäkseen lain kirjaimen oikealla puolella. Tänä päivänä tilanne näyttää valoisammalta kiivaan muutosprosessin maltillistuttua. Edelleen Puolassa toimivien suomalaisyritysten paikallista johtoa kiusaavat kuitenkin useiden muiden KIE-maiden tapaan toistuvat viranomaistarkastukset, joissa laintulkinta riippuu kulloisestakin tarkastajasta.

Puolan liiketoimintaympäristön epävirallisia käytäntöjä tarkasteltiin tutkimuksessa yrityshaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin sekä suomalaisia että puolalaisia suomalaisyritysten edustajia. Suomalaisten ja puolalaisten haastateltujen kokemukset julkisen sektorin toimintoihin liittyen erosivat jonkin verran toisistaan. Tämä saattaa yksinkertaisesti johtua kulttuurieroista, jolloin eri asiat koetaan eri tavoin. Toisaalta mielipide-eroja saattaa aiheuttaa se, että puolalaiset ovat yleensä tekemisissä yrityksen operatiivisen johtamisen kanssa, kun taas suomalaiset seuraavat toimintoja usein lähinnä strategiselta tasolta.

Puolan julkisen sektorin epäviralliset käytännöt tulivat ilmi korruption ja henkilösuhteiden muodossa. Niin ikään korkea byrokratian taso mainittiin kaikissa haastatteluissa. Suomalaiset kokivat henkilösuhteet Puolan julkiseen sektoriin puolalaisia haastateltuja tärkeämmäksi. Suomalaiset eivät kuitenkaan itse hoitaneet henkilösuhteita, vaan suhdeverkoston ylläpito oli jätetty puolalaisen johdon käsiin. Tästä syystä ei ole täysin varmaa, kokeeko puolalainen johto julkisen sektorin kanssa tapahtuvan yhteydenpidon vähemmän merkityksellisenä kuin suomalaiset ainoastaan kulttuurierojen vuoksi. Toinen tulkinta on se, että puolalainen johto ei todellisuudessa ole yhtä tiiviissä tekemisissä julkisen sektorin viranomaisten kanssa kuin suomalainen johto uskoo olevan tarpeellista.

Puolalaisten yritysten kanssa toimiessaan suomalaisyritykset pyrkivät käyttämään paikallisen johtonsa henkilösuhteita hyväkseen. Paikallisen kokemuksen ja yrityskentän tuntemuksen myötä on pyritty löytämään luotettavimmat yhteistyökumppanit ja varmistamaan yhteistyön pysyvyys suhteiden hyvällä hoidolla. Tarkasteltaessa suomalaisen emoyhtiön ja puolalaisen tytäryhtiön tai edustuston suhteita sekä suomalaiset että puolalaiset haastatellut kokevat henkilösuhteet niin ikään tärkeiksi. Hyvien henkilösuhteiden katsotaan helpottavan asioiden hoitoa ja toisaalta puolalaisen yhtiön valvontaa. Lisäksi läheiset henkilösuhteet lisäävät avoimuutta yhtiöiden välisessä kommunikoinnissa, mikä puolestaan tehostaa yrityksen asioiden yleistä hoitoa.

Puolalaiseen työvoimaan liittyviä haasteita on pyritty ratkaisemaan lähinnä henkilöstön koulutuksella. Vastuunkantokysymysten sekä vähemmän hierarkisen organisaatiomallin omaksumisen ja tiimityöskentelyn oppimisen kannalta yrityksen sisäinen koulutus katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi suomalaisyrityksissä. Alkuaikoina rekrytointiprosesseissa suosittiin toisinaan henkilöitä, joilla oli aiempaa kokemusta länsimaisissa yrityksissä työskentelystä. Nykyään samanlainen seulomisprosessi ei enää useinkaan ole mahdollista työnhakijoiden selvästi vähennyttyä työperäisen ulkomaille muuton seurauksena. Toisaalta nyt länsimainen johtamis- ja ajattelumalli on jo aiempaa tunnetumpi puolalaisten työntekijöiden keskuudessa.

Tutkimustulosten perusteella voidaan katsoa Puolan läpikäyvän vielä tietynasteista siirtymäprosessia, jossa maan poliittinen ja taloudellinen elämä ei ole vielä saavuttanut täyttä vakautta. Paikallisista yrityksistä osa toimii vielä harmaan talouden keinoin, mutta suuri osa on jo siirtynyt Puolassa toimivien kansainvälisten yritysten tavoin noudattamaan markkinaehtoisia käytäntöjä. Verrattuna esimerkiksi suomalaisyritysten suosimaan Viroon, Puola on kuitenkin edelleen liiketoimintaympäristönä huomattavasti haastavampi kohdemaa (Keskuskauppakamari 2005). Myös työvoimapula on tyypillinen ilmiö useissa jälki-siirtymävaihetta elävissä yhteiskunnissa. Puolassa tulevaisuudessa pahenevaa työvoimapulaa esiintyy jo nyt useilla toimialoilla - jopa 1,2 miljoonan puolalaisnuoren arvioidaan jo nyt työskentelevän ulkomailla (HS 21.9.2007) Puolan liiketoimintaympäristön tulevaisuuden muutokset riippuvat paljolti poliittisen elämän kehityksestä ja sen vaikutuksista maan talouden tulevaisuuden suuntaan. Lokakuussa 2007 vaalit voittaneen Kansalaisfoorumi-puolueen valtaan nousun uskotaan jälleen lähentävän Puolan viime aikoina viilenneitä suhteita EU:n suuntaan ja samalla vaikuttavan maan talouteen positiivisesti muun muassa viemällä valtiollisen omaisuuden tahmeasti edenneen yksityistämisprosessin vihdoinkin loppuun.

Suhteessa muihin KIE-maihin Puola nähdään edelleen erittäin kiinnostavana etabloitumiskohteena myös tulevaisuudessa. Kun esimerkiksi Baltian maissa talouden ylikuumenemisen riskin nähdään jatkuvasti kasvavan, ei Puolassa koeta samaa uhkaa. Lisäksi useat toimialat tarjoavat edelleen lukemattomia mahdollisuuksia monille kansainvälisillekin toimijoille. Myös suomalaisyritysten kannalta Puola vaikuttaa siis olevan tulevaisuudessakin kiinnostava liiketoimintojen laajentamisen kohde. EU-rahoituksen myötä maan ympäristöteknologian investoinnit tulevat edelleen kasvamaan. Niin ikään EU:n tuet maan yleisen infrastruktuurin kehittämiseen ovat omiaan kasvattamaan Puolan rakennussektorin merkitystä tulevaisuudessa. Myös maan elintarvikesektori näyttäisi kasvavan vahvasti kansalaisten varallisuustason noustessa, samoin kuin pankki- ja vakuutussektori. Huolimatta suuresta markkinapotentiaalista on Puolan markkinoille etabloituvan suomalaisyrityksen harkittava sijoitustaan huolellisesti. Puolan liiketoimintaympäristön negatiivisina puolina esiin nousee jatkuvasti koveneva kilpailu suurten monikansallisten yritysten etabloituessa Puolan suurille markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Toisaalta myös tulevaisuudessa uhkaava työvoimapula on omiaan hankaloittamaan Puolassa operoivien yritysten toimintoja.


Lisätietoja:
Helsingin kauppakorkeakoulu
Julkaisutoimittaja
PL 1210, 00101 Helsinki
Puh. (09)4313 8579, fax (09) 4313 8305
julkaisu@hse.fi
www.hse.fi


Compiler Trade Web Site: Tutkimuksia
Helsinki School of Economics/index
Studies on emerging markets /Index
Tutkimuksia / Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.