tutkimuia
Eastern European Markets
Kari Alho - Ville Kaitila - Mika Widgrén
EU:n ITÄLAAJENTUMISEN VAIKUTUKSET SUOMEN ELINKEINOELÄMÄLLE
(ETLA sarja B 178)

    Euroopan unionin laajeneminen Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maihin on unionin merkittävin hanke tällä hetkellä. Taloudellisesti laajeneminen on EU:lle kuitenkin kokonaisuudessaan ottaen merkitykseltään vähäinen varsinkin alkuvaiheessa, koska kymmenen KIE-maan taloudellinen koko on pieni suhteessa EU:hun. EU-maiden yritykset hyötyvät integraatiosta suorien sijoitusten ja ulkomaankaupan kautta. Tuotannontekijöiden sijoittuminen tehostuu Euroopassa, mistä hyötyvät niin yritykset kuin kotitaloudetkin. Itälaajeneminen on EU:n kansantaloudelle suhteellisen neutraali EU:n budjettiin kohdistuvien paineiden vuoksi. KIE-maille jäsenyydestä seuraa sen sijaan tuntuva taloudellinen hyöty.

    Suomalaisille yrityksille itälaajeneminen avaa uusia mahdollisuuksia, vaikka ne ovatkin jo tehokkaasti hyödyntäneet KIE-maiden markkinoita. Suomalaiset yritykset hyötyvät, koska niiden markkinat kasvavat, suorien sijoitusten pohja varmentuu ja koska KIE-maista voidaan saada yritysten tarvitsemaa työvoimaa. Suomelle itälaajeneminen merkitsee myös sitä, että Itämeren alue osana EU:n Pohjoista ulottuvuutta muodostuu entistäkin yhtenäisemmäksi markkina-alueeksi. Tämä lisää sen taloudellista mielenkiintoa alueen ulkopuolellakin. Laajeneminen aiheuttaa toisaalta riskin EU:n sisäisen erilaisuuden lisääntymisestä, mikä voi heikentää unionin tavoitetta syventää sisäistä integraatiotaan.

    Yritykset hyötyvät kaupan esteiden alentumisesta

    Suomella on pitkään ollut suuri, noin 10 miljardin markan ulkomaankaupan ylijäämä KIE-maiden kanssa. Tämä ylijäämä ei kuitenkaan ole kasvanut vuoden 1997 jälkeen ja aivan viime aikoina se on supistunut voimakkaasti. Viron osuus Suomen KIE-kaupasta on hallitseva. Koska suomalaiset yritykset ovat tehneet paljon suoria investointeja Viroon, maiden välillä on suhteellisen paljon ristikkäiskauppaa. Tämä on osoitus maiden keskinäisestä taloudellisesta integraatiosta.

    Suomen ulkomaankaupan rakenne KIE-maiden kanssa on erilainen kuin Suomen ulkomaankauppa muiden EU-maiden kanssa. Suomalaiset yritykset ovat erikoistuneet sekä viennissään KIE-maihin että tuonnissaan KIE-maista sähkökoneisiin ja -laitteisiin Suomen EU kauppaa enemmän. Metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä KIE-maihin on selvästi pienempi kuin niiden osuus viennistä muihin EU-maihin.

    Suomalaiset viejät ovat löytäneet erityisen hyvin Viron ja Latvian markkinat, mutta suhteellisen hyvin myös Liettuan, Puolan, Tsekin, Slovakian ja Unkarin markkinat.

    KIE-maat kilpailevat suhteellisen vähän Suomen kanssa

    KIE-maiden keskimääräinen suhteellinen etu kaupassa EU-maiden kanssa on rakentunut alhaisemman osaamistason toimialojen varaan kuin nykyisten EU-maiden suhteellinen etu. Eri KIE-maiden suhteellisen edun pääoma- ja osaamisintensiivisyys on kuitenkin kehittynyt eri suuntiin 1990-luvun aikana, johtuen muun muassa niiden toteuttamista talousuudistuksista ja niiden saamien suorien investointien määrästä. KIE-maat eivät yleisesti kilpaile samoilla toimialoilla EU15-markkinoilla Suomen viennin kanssa.

    KIE-maiden yhteenlaskettu osuus teollisuustuotteiden markkinoista Suomessa oli 1.2 prosenttia vuonna 1995 ja 1.6 prosenttia vuonna 1999. KIE-maiden markkinaosuus on ollut hitaassa kasvussa, mutta pysynyt erittäin pienenä, suunnilleen samana kuin KIE-maiden markkinaosuus EU-maissa keskimäärin. Viron osuus on hallitseva (noin 0.7 prosenttiyksikköä). KIE-mailla oli vuonna 1999 Suomessa yli 10 prosentin markkinaosuus akuissa ja paristoissa, sovitetuissa tekstiilituotteissa, tekstiilien viimeistelyssä, eristetyissä johtimissa ja kaapeleissa sekä vaatteissa ja asusteissa.

    Suorat sijoitukset kasvavat ja lisäävät kauppaa

    KIE-maiden integroituminen Länsi-Eurooppaan on lisännyt voimakkaasti EU-maista KIE-maihin tehtyjä suoria ulkomaisia investointeja. Laajeneminen lisää todennäköisesti investointeja alkuvaiheessa vielä nykyisestään. Suorista sijoituksista ovat hyötyneet eniten talousuudistuksissaan nopeimmin edenneet hakijamaat. Suorilla sijoituksilla on ollut voimakas kauppaa luova vaikutus, koska niiden ensisijainen tarkoitus on sijoittaa eri tuotantovaiheet tehokkaasti - osin siis juuri KIE-maihin.

    Saksalaisyritysten asema investoijina on hallitseva. Suomalaisyritysten integroitumista KIE-maihin ohjaa jatkossakin enemmän ulkomaankauppa kuin suorat sijoitukset, jotka toimivat kuitenkin toisiaan täydentävinä. Maa, jonka kanssa käydään kauppaa intensiivisesti, on tyypillisesti myös tärkein investointikohde.

    Suomalaisyritysten suurin investointikohde on Viro. Laajenemisen toteutuessa Baltian maiden merkitys säilyy suomalaisyritysten kannalta tärkeimpänä.

    Työvoiman liikkuvuus rajallista

    Työvoiman liikkuvuus on nähty unionin laajenemisessa herkäksi alueeksi, joka voi haitata nykyisten EU-maiden työvoiman asemaa. Arvioiden mukaan ei ole kuitenkaan odotettavissa suurta muuttoaaltoa idästä länteen. Tosin on otettava huomioon, että arviot joudutaan perustamaan varsin epävarmoihin oletuksiin ja että yllätykset ovat mahdollisia. EU-maiden työvoiman ikääntyessä tarve alueen ulkopuolisen työvoiman saantiin kuitenkin kasvaa. Muuttoliike idästä EU:hun ei ilmeisestikään ole riittävää ratkaisemaan EU:n työvoiman tarvetta, jos EU-maiden ja Suomen taloudet kehittyvät suotuisasti.

    Muuttoliike hyödyttää sellaista EU-maiden työvoimaa, jonka asema tuotantopanoksena suhteellisesti niukentuu muuttoliikkeen seurauksena EU-maissa. Koulutettu työvoima voi tämän vuoksi hyötyä laajenemisesta. Näin ollen yleinen näkemys siitä, että muuttoliike haittaa EU-maiden työntekijöitä, ei pidä paikkaansa sellaisenaan. Yritykset puolestaan hyötyvät vapaasta muuttoliikkeestä. Väitteet, joiden mukaan suuria haittoja syntyisi sosiaaliturvan kautta, eivät myöskään näytä pitävän paikkaansa.

    Nettobudjettimaksut nousevat

    Itälaajenemisen suurin kustannus nykyisille jäsenmaille aiheutuu EU:n budjetista. Kustannuksen suuruutta pitkällä ajalla voidaan luotettavimmin arvioida peliteoreettisilla menetelmillä. Nizzassa sovittu äänestyssääntöjen muutoksen jälkeen koko itälaajenemisen budjettikustannus vuonna 2006 on 34 miljardia euroa eli 0.34 prosenttia suhteessa EU:n yhteenlaskettuun BKT:hen. Nizzan sopimuksen kustannusta alentava vaikutus on neljä miljardia euroa. Suomelle kustannus on 400 miljoonaa euroa eli 0.33 prosenttia suhteessa Suomen vuoden 2006 bruttokansantuotteeseen.

    On todennäköistä, että laajeneminen ei toteudu kerralla. Niin sanotun Luxemburgin ryhmän jäsenyyden budjettivaikutus on 20 miljardia euroa.

    Herkät alat

    Itälaajenemisen hyödyt ja haitat eivät ole samanlaiset Suomen kaikilla toimialoilla. Ns. herkillä aloilla tarkoitetaan aloja, joilla voidaan mahdollisesti odottaa markkinaosuuksien menetyksiä koti- ja ulkomaanmarkkinoilla, kustannusten alentamispaineita sekä paineita sopeuttaa työvoimaa kotimaassa kovemman kilpailun seurauksena. On kuitenkin muistettava, että monet Suomen talouden vahvat alat, kuten telekommunikaatioklusteri ja metsäsektori hyötyvät laajenemisen avaamista mahdollisuuksista. - Maatalous ja elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuudessa KIE-markkinat ovat viennissä varsin tärkeät, mutta eivät ainakaan nykyisellään tuonnissa. Tehdyn arvion mukaan näyttää siltä, että kun KIE-maat liittyvät EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, tuonnin kasvu ei olisi kovinkaan suuri uhka Suomen maataloustuotannolle kokonaisuudessaan otettuna.

    - Maantiekuljetukset

    Erityisesti Virosta toimivien kuljetusyritysten, jotka voivat olla suomalaisomistuksessa, kilpailuasema Suomen sisäisillä kuljetusmarkkinoilla paranee ns. kabotaasin avautuessa. Tämä koskettanee lähinnä yleiskalustolla operoivia suomalaisyrittäjiä. Kuljetussektoria vaivaa Suomessa kuitenkin jo nyt kuljettajapula, jota on helpotettu virolaisilla kuljettajilla. - Rakentaminen ja rakennustuoteteollisuus Rakennusinvestoinnit KIE-maissa lisääntyvät, mikä kasvattaa rakentamisen konsultoinnin ja rakennustuoteteollisuuden markkinoita. Rakennusalan työllisyys KIE-maissa paranee, mikä vähentää työvoiman siirtymistä nykyisten EU-maiden markkinoille. Työvoiman liikkumisen vapautuminen helpottaa kuitenkin työvoimapulaa Suomessa.

    - Tevanake-teollisuus

    Koska tevanake-tuotteiden ulkomaankauppa on jo vapautettu, itälaajenemisella ei ole suurtakaan vaikutusta toimialalla. Alihankinta halvempien tuotantokustannusten maista sallii sen, että korkeamman jalostusarvon toiminnot voidaan edelleen säilyttää Suomessa.


Tutkimus on osa ETLAn Euroopan integraation vaikutuksia selvittävää tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen on rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö.


Inquiries and Orders
Taloustieto Oy
Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki.
Puh. (09) 609 909, fax (09) 601 753.

Compiler Trade Web Site: Studies:
ETLA/Index
Studies on emerging markets/Index
Tutkimukjsia/Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.