tutkimuia
Eastern European Markets
Mika Widgrén - Ville Kaitila - Hannu Arkonsuo
TRANSITOLIIKENNE JA VÄLITYSKAUPPA VENÄJÄLLE
ETLA Sarja B 163

Suomen viennistä Venäjälle noin viidennes on tavaroiden välitystä muualta maailmasta eli niin sanottua välitysvientiä. Tärkeitä tällaisia tuotteita ovat kosmetiikka, kodinkoneet ja elintarvikkeet sekä muun muassa autojen varaosat ja tarvikkeet.

Itään suuntautuvissa transito- eli kauttakulkukuljetuksissa Suomella on kilpailukykyä lähinnä turvallista ja luotettavaa toimitusta vaativien tavaroiden kuljetuksissa. Transitokuljetusten osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kuitenkin vain 1.3 promillea. Alueellinen merkitys voi olla selvästi tätä suurempi. Kymenlaakson BKT:stä transitokuljetusten osuus on noin 1,5 prosenttia.

Sekä välitysvienti että transitoliikenne Venäjälle ovat hyvin riippuvaisia venäläisten ulkomaisesta ostovoimasta, mihin vaikuttaa muun muassa ruplan kurssikehitys.

Viidennes Suomen viennistä Venäjälle on tavaroiden välitystä

Tilastollisen tarkastelun perusteella Suomen Ven äjälle suuntautuvan välitysviennin arvo oli noin 2.3 miljardia markkaa vuonna 1996. Se oli 22 prosenttia Suomen koko viennistä Venäjälle. Välitysvienti koostui valtaosin tavaroista, joita Suomeen tuodaan enemmän kuin täältä viedään.

Hyödykkeillä, joissa Suomella ei koko viennissään ole suhteellista etua, oli poikkeuksellisen suuri painoarvo aiemmin myös Suomen viennissä Baltian maihin. Suomen Baltian kaupan rakenne on sittemmin muuttunut enemmän Suomen muun viennin kaltaiseksi erityisesti Viron kohdalla. Ero Suomen kokonaisviennin ja Venäjän-viennin rakenteen välillä säilynee kuitenkin pidempään johtuen Suomen maantieteellisestä asemasta ja koska Suomen ja Venäjän välisissä kauppapoliittisissa järjestelyissä ei ole odotettavissa samanlaisia muutoksia kuin Baltian maiden kohdalla on tapahtunut.

...mm. kosmetiikkaa, kodinkoneita ja elintarvikkeita sekä...

Välityskauppahyödykkeet koostuivat tilastollisen analyysin perusteella valtaosin kosmetiikasta, kodinkoneista ja elintarvikkeista. Kymmenen merkittävimmän hyödykkeen osuus on 29 prosenttia koko Venäjälle menevästä nettovälityskaupasta. Nämä tavara ryhmät ovat saniteettipaperit, hiusshampoot, pölynimurit, nikkeliputket, kauneus-, meikki- ja aurinkovoiteet, jäätelö, pesukoneet, jääkaappi-pakastinyhdistelmät, hiustenhoitovalmisteet ja filmit.

...välityskauppakyselyn peruste ella myös autojen varaosia.

Välityskauppaa koskevaan yrityskyselyymme vastasi 37 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on vajaat 12 miljardia markkaa vuodessa. Näiden yritysten välityskaupan arvo on viime vuosina ollut yhteensä 320-490 miljoonaa markkaa.

Kyselystä löytyi tuoteryhmiä, joita tilastoanalyysi ei paljastanut. Näistä merkittävin on autojen varaosat, joiden välityskaupan arvo oli yrityksille yli 100 miljoonaa markkaa. Muita tärkeitä tuotteita olivat rakennustarvikkeet, teollisuuden raaka-aineet (lähinnä kemiantuotteet) sekä teollisuuden koneet ja laitteet. Puolet kyselyyn vastanneiden yritysten välityskaupasta suuntautuu Pietarin alueelle. Välityskaupan tuotteiden alkuperässä puolestaan korostuivat Saksa, Aasia ja Italia. Koska tuotteet ovat lähinnä arvotavaroita, suurin osa kuljetuksista tapahtuu maanteitse.

Välityskaupankin yhtenä ongelmana on venäläinen byrokratia.

Vahvuutenaan yritykset pitävät erityisesti laadukkaita ja tunnettuja tuotteitaan, oman alansa ammattitaitoa ja henkilöstöään, logistisia tekijöitä ja Suomen sijaintia, kokemustaan sekä nopeita ja luotettavia toimituksiaan. Ongelmiksi välityskaupassa yritykset arvioivat muista tutkimuksista tutut Venäjän-kaupan ongelmat, eli muun muassa Venäjän viranomaisten ja tullin toiminnan sekä byrokratian.

Transitossa Suomen kilpailukyky on itään suuntautuvassa arvoviennissä...

Suomen osuus Itämeren alueen koko transitosta on tonneissa mitattuna vain 5 prosenttia. Suomen kautta kulkeva transito painottuu itään suuntautuviin kuljetuksiin. Tämä johtuu siitä, että itään kuljetetaan enimmäkseen suhteellisen arvokkaita tavaroita, muun muassa elektroniikkaa, koneita ja laitteita sekä kulutus- ja kestokulutustavaroita, jotka sopivat hyvin Suomen transitoreitille. Länsitransito puolestaan koostuu kemikaaleista, lannoitteista, öljytuotteista sekä malmeista.
Verrattuna kilpailijoihin Suomen reitti on teknisesti varsin kilpailukykyinen. Reitin pituuden, siirtokuormausten ja rajanylitysten määrän huomioonottaen vain suorat maantiekuljetukset Puolan kautta vaativat vähemmän siirtokuormauksia. Rajanylityksiä Puolan kautta on kuitenkin enemmän.

...mutta korkeat kustannukset syövät kilpailuetua.

Suomen muita kilpailuetuja ovat EU-jäsenyys, pitkä maaraja Venäjän kanssa sekä luotettava logistinen järjestelmä. Nämä tekijät mahdollistavat nopeat ja tehokkaat kuljetukset Venäjän rajalta Suomen satamiin ja toisaalta tavaroiden luotettavan varastoinnin, kuljetusten yhdistämisen sekä nopeat toimitukset Venäjälle asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Suomen kilpailuhaittoja ovat ennen kaikkea korkeat työvoimakustannukset ja kilpailijoihin verrattuna joustamaton työvoiman käyttömahdollisuus. Suomen merenkulkumaksujen rakenne ei myöskään suosi suurten Venäjän vientikuljetuksia toteuttavien irtotavara-alusten käyntejä Suomen satamissa.

Transitokuljetusten merkitys kansantaloudelle on pieni.

Transitoliikenteen kokonaisvaikutus Suomen kansantalouteen oli vuonna 1998 650 miljoonaa markkaa. Se on 1.3 promillea bruttokansantuotteesta. Tästä välillinen vaikutus oli 150 miljoonaa markkaa eli 0.3 promillea BKT:stä. Transiton suora työllistävä vaikutus oli samalla tavalla arvioituna 1 500 henkeä ja epäsuora vaikutus 550 henkeä. Tällä on noin 0.1 prosenttiyksikön alentava vaikutus työttömyysasteeseen.

Transitoliikenteen heijastusvaikutukset kansantalouteen ovat keskittyneet vain harvoille toimialoille. Valtaosin transitoliikenteen vaikutukset jäävät liikenteen toimialan sisälle. Muista toimialoista merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineiden valmistukseen sekä muiden kulkuneuvojen valmistukseen.

Transitoliikenteen merkitystä voidaan pitää Suomen kansantaloudelle vähäisenä. Alueellisesti vaikutukset voivat kuitenkin olla merkittävämpiä. Valtaosa transitoliikenteestä on keskittynyt Kaakkois-Suomen alueelle. Kauttakulkuliikenteen välitön ja välillinen osuus Kymenlaakson alueen bruttokansantuotteesta on noin 1.5 prosenttia.

Kuljetusten päästörasitus muodostuu lähinnä rikkidioksidista.

Transitoliikenteen ympäristörasituksesta lähinnä vain rikkidioksidipäästöt ovat merkityksellisiä. Transitoliikenteen arvioidaan aiheuttavan hieman yli 4 prosenttia kaikista liikenteen aiheuttamista rikkidioksidipäästöistä Suomessa. Tämä johtuu siitä, että meriliikenne aiheuttaa melkein kaikki liikenteen rikkidioksidipäästöt, ja käytännöllisesti katsoen kaikki transitotavara kuljetetaan jossain vaiheessa meritse. Tämän lisäksi transitoliikenteen arvioidaan aiheuttavan hieman yli yhden prosentin kaikesta liikenteen typen oksidien ja hiukkasten päästöistä.

 
Transito- eli kauttakulkuliikenteellä tarkoitetaan tavarakuljetuksia toisen maan kautta kolmansiin maihin. Transitotavaroita ei osteta kauttakulkumaahan, niitä ei selvitetä kauttakulkumaan tullissa eikä niitä tilastoida sen ulkomaankaupaksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sekä itään Venäjälle että Venäjältä länteen suuntautuvaa transitoliikennettä. Välityskauppa on se osa maan varsinaisesta tuonnista, jota ei kuluteta tuontimaassa, vaan viedään edelleen johonkin kolmanteen maahan. Tämä tavarakauppa näkyy myös välittäjämaan ulkomaankauppatilastoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan välityskauppaa sekä tilastollisesti että yrityskyselyn perusteella.


Inquiries and Orders
Mika Widgrén, puh. 09-6869 1030
Ville Kaitila, puh. 09-6099 0255
Hannu Arkonsuo, puh. 040 534 0299

Taloustieto Oy
Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki.
Puh. (09) 609 909, fax (09) 601 753.
tilaukset@taloustieto.fi

Compiler Trade Web Site: Studies:
ETLA/Index
Studies on emerging markets/Index
Tutkimukjsia/Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.