tutkimuia
Eastern European Markets
Anssi Partanen ja Mika Widgren
PUOLAN JÄSENYYS JA SUOMI
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA sarja B 153

    Tiivistelmä:

    • Puolan suuret ja kasvavat markkinat lisäävät suomalaisten yritysten vienti- ja investointimahdollisuuksia. Puolan EU-jäsenyys sinänsä ei kuitenkaan merkittävästi lisää kaupan määrää.
    • Suomen ja Puolan välinen kauppa perustuu suhteellisen edun hyödyntämiseen.
    • Suomalaisyritykset ovat tehneet muita EU-maita vähemmän suoria sijoituksia Puolaan
    • Työvoiman liikkuvuuden vapautuminen EU-jäsenyyden myötä lisää puolalaisten Manner-Eurooppaan suuntautuvaa muuttoliikettä, mutta ei juurikaan Suomeen suuntautuvaa.
    • Suomalaisen teollisuuden parhaat kasvunäkymät Puolassa löytyvät korkean teknologian ja jalostusasteen tuotteista.

    Puola on köyhä maa
    Puolan ja Suomen välinen elintasokuilu on huomattavan suuri, vaikka Puolan talouden rakenteet ovat uusiutuneet ja talouskasvu on ollut ripeää. Puola saavuttaa tutkimuksessa tehtyjen arvioiden mukaan Suomen tulotason aikaisintaan vasta 2030-luvulla. Nopeasta talouskasvusta huolimatta Puola on myös edelleen köyhempi kuin muut EU-jäsenyyttä hakeneet Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maat.

    Työttömyys pysyy Puolan ongelmana
    Puolan talous on ollut vakaa ja inflaatio on hidastunut nopeammin kuin muissa KIE-maissa. Työttömyys on kuitenkin suuri ongelma Puolassa, koska maatalouden saattaminen EU-kuntoon lisää alkuvaiheessa työttömyyttä. Myös hiili- ja terästeollisuuden rakennemuutos vähentää työvoimaa.

    Puola on avotalous
    Puolan talous on avautunut huomattavasti 1990-luvulla. Tuonnin määrä on yli nelinkertaistunut 1990-luvulla, vaikka tuotannon määrä on vain puolitoistakertaistunut. Puolan kokonaistarjonnan määrästä 40 prosenttia katetaan tuonnilla. Itse EU-jäsenyys ei nykytilanteeseen verrattuna juuri muuta ulkomaankaupan määrää, sillä Puolan avautuminen ja ns. Eurooppa-sopimus EU:n kanssa ovat jo aiheuttaneet keskeisimmät muutokset.

    Suhteellinen etu ulkomaankaupassa
    Kauppa EU-maiden ja Puolan välillä perustuu suurimmaksi osaksi suhteellisen edun hyödyntämiseen. Tämä johtuu erilaisista resurssiperustoista sekä Puolan ja EU-maiden talouksien rakenteellisista ja kehityksellisistä eroista.

    Korkeimmat samankaltaisten hyödykkeiden eli ristikkäiskaupan osuudet Puolan kaupassa EU-maista Saksalla, Tanskalla, Hollannilla ja Ruotsilla. Saksan ja Puolan kaupasta 30 prosenttia on ristikkäistä.,

    Vähäisintä ristikkäiskauppa on puolestaan Kreikan, Suomen, Irlannin ja Portugalin kanssa. Suomen ja Puolan kaupasta vain noin 8 prosenttia on ristikkäistä. Myös maantieteellinen sijainti selittää ristikkäiskaupan osuutta.

    Suomen ja Puolan välinen ulkomaankauppa näyttää tulevaisuudessakin perustuvan suhteelliseen etuun enemmän kuin Keski-Euroopan EU-jäsenmaiden ja Puolan välinen kauppa.

    Suorat sijoitukset kasvattavat ristikkäiskauppaa
    Ristikkäiskaupan kasvua EU-maiden ja Puolan välillä voidaan selittää varsin hyvin suorien sijoitusten määrällä. Puolaan 1990-luvun puolivälin jälkeen tehdyt suorat sijoitukset ovat kasvattaneet eri arvoisilla ja laatuisilla , mutta samankaltaisilla hyödykkeillä käytävää vertikaalista ristikkäiskauppaa. Tämä muistuttaa hyvin paljon aikaisempaa Tsekin ja Unkarin EU-kaupan muotoutumista.

    Suorat sijoitukset Suomesta vähäisiä
    Suomalaiset yritykset eivät ole täysin pystyneet hyödyntämään Puolan tarjoamia mahdollisuuksia sijoituskohteena. Suomalaisten yritysten tekemät sijoitukset ovat kohdistuneet lähinnä EU-maihin.
    Puolaan tehdyt sijoitukset ovat samoilla toimialoilla, joissa suomalaisilla yrityksillä on vientiä Puolaan. Suurten yritysten lukumäärä on kuitenkin varsin alhainen, vuonna 1998 tilastoitiin 16 sijoituksia tehnyttä suomalaista suuryritystä. Suorien sijoitusten kanta oli noin miljardi markkaa.

    Suomi ei kiinnostava maahanmuuttokohde
    EU:n itälaajentumisen arvellaan kasvattavan väestöliikkeitä. Puolalaiset ovat muuttovalmiimpia kuin muut itä-eurooppalaiset. Yli puolet kaikista itä-eurooppalaisista siirtolaisista EU:ssa on kotoisin Puolasta. Muut EU-maat ovat kuitenkin Suomea kiinnostavampia maahanmuuttokohteita Puolan EU-jäsenyyden jälkeenkin.

    Tietoliikennemarkkinat laajenevat
    Suomalaisten yritysten suurimmat kasvunäkymät löytyvät tietotekniikka- ja tietoliikennemarkkinoilta. Puolan telekommunikaatiomarkkinoiden koko on vielä maailmanlaajuisesti pieni, mutta markkinoiden kasvu on KIE-maiden nopein. Puolan hallitus vapauttaa asteittain puhelinliikenteen kansainväliselle kilpailulle. Matkapuhelinliittymien kasvu saattaa Puolassakin olla nopeampaa kuin kiinteiden linjojen perustaminen tai puhelinyhteyden kasvattaminen.

    Paperin kysyntä kasvaa
    Euroopan unionin itälaajeneminen kasvattaa Euroopan unionin yhteistä metsäpinta-alaa huomattavasti. EU-jäsenyyttä hakeneista maista kuitenkin ainoastaan Puolalla on varteenotettavia metsäresursseja. On kuitenkin luultavaa, että Puola ei pysty itse tyydyttämään kasvavaa paperin kysyntää. Noin 30 prosenttia Puolan paperin tuonnista tulee Suomesta.

    Kemianteollisuuden energiakustannukset alhaiset
    KIE-maista vain Puolan kemianteollisuus on saavuttanut siirtymäkautta edeltäneen tuotannon määrän. Puolassa öljy- ja kivihiilituotteiden osuus koko kemianteollisuuden tuotannon määrästä on noin puolet. Kemianteollisuuden tuottavuus on vain kuudennes EU:n vastaavasta, mutta Puolan kemianteollisuudella on suhteellinen etu paljon energiaa käyttävien peruskemikaalien tuotannossa. Puola on suomalaisille kemianteollisuuden yrityksille tärkeämpi investointikohteena kuin vientimaana. Suomalainen muoviputkiteollisuus onkin investoinut voimakkaasti Puolaan viime vuosina.

    Elintarvikkeiden jalostusaste nousee
    Peruselintarvikkeiden osuus Puolan elintarviketeollisuuden tuotteista on laskenut nopeasti. Jalostusastetta nostavia koneita ja laitteita on tuotu runsaasti. EU:sta tulleet yritykset ovat vallanneet nopeasti Puolan elintarviketeollisuuden kotimarkkinoita. Tuotteiden parempi laatu on myös muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä.

    Jalostettujen elintarvikkeiden tuotanto Puolassa kasvaa tulevaisuudessa. Tämä saattaa vähentää joidenkin suomalaisten tuotteiden vientiä Puolaan. Toisaalta Puolan maataloussektorin raaka-aineiden halvemmat hinnat mahdollistavat paikan päällä tapahtuvan jalostamisen joko kotimarkkinoille tai vientiin. Jalostusasetta nostavien koneiden ja laitteiden vientinäkymät Puolaan saattavat parantua.


Inquiries and Orders
Taloustieto Oy
Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki.
Puh. (09) 609 909, fax (09) 601 753.
tilaukset@taloustieto.fi

Compiler Trade Web Site: Studies:
ETLA/Index
Studies on emerging markets/Index
Tutkimukjsia/Hakemisto

 TERMS & CONDITIONS / KÄYTTÖOIKEUDET. © Oy Compiler Ab. All rights reserved.