tutkimuia

vientipalvelut
Eastern European Markets
Trade StationFinland


(31.5.2010)

Venäjän talousnäkymät 1/2010: Venäjä valintojen edessä
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT. Talousnäkymät-sivusto.

Venäjä on elpymässä muun maailman mukana globaalista talouskriisistä. Tämänkin kriisin kohdalla elpyminen noudattaa tuttua kaavaa: kohonneet raaka-aineiden hinnat rahoittavat muiden alojen elpymistä. Venäjällä on kuitenkin odotettavissa keskipitkällä aikavälillä hitaampia kasvun vuosia kuin ennen kriisiä. Kasvua hillitsee hitaampi globaalin talouden kasvu sekä jonkin verran Venäjän heikentynyt kasvupotentiaali. Lisäksi Venäjän talouden alkanutta elpymistä varjostaa vuoden 2010 alussa puhjennut Venäjän tärkeintä vientikumppania EU:ta ravisteleva velkakriisi, joka onkin aiheuttanut toukokuussa 2010 notkahduksia raakaöljyn hinnassa.

Odotettavissa olevalla maltillisemmalla talouskasvulla on myös hyvät puolensa: Venäjän talous välttyy todennäköisesti vuosina 2007–08 koetuilta inflaatiopaineilta ja inflaatio pysynee seuraavien parin vuoden ajan venäläisittäin alhaisena arviolta 6-7 %:ssa.¨

Suomen Pankin johtava neuvonantaja Pekka Sutela näkee heikentyneen kasvupotentiaalin johtuvan ennen kaikkea Venäjän kriisistä kärsineistä rahoitusmarkkinoista, jotka tarvitsevat rakenteellisia muutoksia (Kuittinen 2010). Toisaalta Sutelan mukaan pidemmällä tähtäimellä Venäjän vielä suhteellisen kehittymättömillä rahoitusmarkkinoilla on valtava kasvupotentiaali erityisesti yksityishenkilöiden luotottamisessa. Venäjän valtionjohto onkin aloittanut jo monia rahoitusinstituutioihin liittyviä uudistuksia, joiden uskotaan vahvistavan Venäjän rahoitusmarkkinoiden rakennetta ja sitä kautta sen uskottavuutta kotimaassa ja kansainvälisesti.

Samoin valtion toimilla rahoituksen kysynnän lisäämiseksi koron alennuksilla ja asuntolainojen tuilla voi olla positiivinen vaikutus jo vuonna 2010. Samalla kun vientiin suuntautuneet alat ovat jo kasvaneet vuoden 2009 lopusta asti, alhainen kulutuskysyntä kotimaassa hidastaa koko talouden elpymistä.

Kriisiä edeltäneiden vuosien aikana kerättyjen varojen avulla Venäjän valtion talous on selvinnyt kriisistä edelleen lähes velattomana. Samoin tärkeät suuryritykset kuten Gazprom ovat pystyneet valtion tuella järjestelemään velkojaan.

Vaikka työttömyys on kasvanut Venäjällä merkittävästi vuoden 2009 aikana, se on ollut pientä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Tämä johtuu osittain siitä, että sopeutuminen työmarkkinoilla on tapahtunut ennen kaikkea ansioiden kautta irtisanomisten sijaan.

Jo ennen kriisiä Venäjän talouden kehitystä ja monipuolistumista vaivasi pula osaavasta työvoimasta, mikä on rajoittanut monen Venäjällä toimivan suomalaisyrityksenkin toimintaa. Tämä johtuu heikosta demografisesta kehityksestä Venäjällä, mutta ennen kaikkea Venäjän kauppakumppaneita huolettavat ennen kaikkea Venäjän poliittisen johdon protektionistiset aikeet.

Tästä esimerkkinä on yli 15 vuotta kestäneiden Maailman kauppajärjestön jäsenyysneuvotteluiden keskeyttäminen loppusuoralla ilmoittamalla tulliliiton perustamisesta Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa.

Jo lähitulevaisuudessa Venäjän johdon vaihtoehtoina ovatkin talouden avaaminen ulkomaiselle kilpailulle ja paljon rakenteellisia muutoksia vaativa tie moderniksi taloudeksi tai kivuliaiden uudistusten lykkääminen, sulkeutuminen ja tuottavuuden kasvun lopahtaminen yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi.

Jälkimmäisen vaihtoehdon toteuttaminen vaatisi muhkeiden öljytulojen loppumatonta virtaa valtion kassaan, joilla voitaisiin rahoittaa talouden suljetun sektorin tehottomuutta. Pitkällä tähtäimellä vain raaka-aineiden hintojen nousuun luottaminen ei ole kuitenkaan kestävää talouspolitiikkaa. Venäjän talous kuten myös sen raaka-ainesektori tarvitsee kipeästi investointeja infrastruktuuriin ja tuotantoon. Kaikkia tarvittavia varoja tuskin löytyy Venäjän valtiolta tai kotimaisilta sijoittajilta. Ulkomaisten investointien merkitys on osoittautunut yhä tärkeämmäksi talouskriisin aikana ja vuoden 2009 masentavien talouslukujen selvittyä Venäjän presidentti Medvedev vetosi hallitukseen joidenkin ulkomaisten investointien ja ulkomaalaisten asiantuntijoiden työrajoitusten poistamiseksi (Ria Novosti 2.2.2010).

Lataa ja tallennnna koko katsaus


Talousnäkymät-sivusto (http://www.hse.fi/talouslousnäkymat) on rakennettu elinkeinoelämän toiveesta ja sen on toteuttanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT.

Lisätietoja:
johtaja, professori Riitta Kosonen
riitta.kosonen@aalto.fi


Compiler Trade Web Site: Tutkimuksia
CEMAT-hakemisto
Studies on emerging markets /Index
Tutkimukjsia/Hakemisto