tutkimuia

vientipalvelut
Eastern European Markets
Trade StationFinland


Riitta Kosonen, Petri Järvikuona, Erja Kettunen ja Piia Heliste
Liettuan talousnäkymät 1.2012
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT.

Lue koko raportti


Lyhennelmä

Liettuan talouskasvu oli vuonna 2011 pitkälti viennin varassa, koska kotitalouksien ostovoima oli edelleen melko vaatimatonta. Talouskasvun suurimpana moottorina oli teollisuustuotanto, joka kasvoi yli 7 %, ja tulee arvioiden mukaan kasvamaan nopeasti myös tulevaisuudessa. Myös vähittäiskaupan alkuvuoden kasvuvauhti yllätti monet asiantuntijat, mutta taustalla oli mm. käytettyjen autojen kysyntäpiikki ennen IVY-alueella voimaan astuneita korkeampia tuontitulleja. Lisäksi Liettuan rakennussektori lähti nousuun muutaman todella vaikean vuoden jälkeen, vaikkakin rakentamisessa ollaan vielä kaukana alkuvuoden 2008 tasosta. Kiinteistömarkkinat ovat edelleen suhteellisen hiljaiset, ja esimerkiksi asuntojen hinnat suurimmissa kaupungeissa ovat noin 40 % alhaisemmat kuin ennätysvuonna 2007. Arvioiden mukaan pohja kiinteistömarkkinoilla on kuitenkin jo saavutettu.

Yritysten rahoitustilanne ja tuloksentekokyky paranivat viime vuonna merkittävästi, mikä vaikutti positiivisesti myös investointien lisääntymiseen. Maailmalta kantautuneet heikot uutiset ovat kuitenkin lisänneet yritysten varovaisuutta, minkä vuoksi kuluvana vuonna investointien kasvun oletetaan jäävän melko alhaiseksi. Yritysten rahoitustilannetta on huomattavasti parantanut pankkien lainanantokriteereiden helpottuminen. Lainoituksen määrä on kuitenkin kasvanut varsin maltillisesti ja on vielä erittäin kaukana vuoden 2007 lukemista, johtuen erityisesti yritysten ja kotitalouksien haluttomuudesta ottaa uutta velkaa epävarmuuden vallitessa.

Yksityisen kulutuksen kasvu yllätti viime vuonna lähes kaikki asiantuntijat, mutta sen taustalla on ennen kaikkea säästämisen vähentyminen, mikä toisaalta pienentää varsinkin kotitalouksien puskureita mahdollista uutta lamaa vastaan. Lisäksi maltilliset odotukset työllisyyden ja ansiotulojen kehityksestä sekä ennusteet maailmantalouden hidastumisesta pitävät huolen siitä, ettei yksityinen kulutus palautune vielä vähään aikaan kriisiä edeltäneelle tasolle.

Inflaatio on liettualaisten suurimpia huolia tällä hetkellä: erityisesti elintarvikkeiden ja asumisen kallistuminen ovat rasittaneet kuluttajia viime aikoina. Vuotuinen inflaatio on kuitenkin hieman laskenut päätyen joulukuussa 3,4 %:iin. Lämmitysenergian kallistuminen tulee lohkaisemaan yhä suuremman osan käytettävissä olevista tuloista ja vaikuttanee myös koko kansantalouden kasvuun, koska valtaosa energiatuloista valuu maan rajojen ulkopuolelle. Energiariippuvuus Venäjästä onkin koko Baltian alueen tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä. Myös aiemmin vaikeuksia kohdannut Visaginaksen ydinvoimalahanke on jälleen ollut myötätuulessa Fukushiman onnettomuudesta huolimatta, joskin suurin kysymys lienee rahoituksen järjestyminen.

Liettuan työttömyysaste kävi huipussaan 18 %:ssa keväällä 2010, mistä se on laskenut alle 14 %:iin vuoden 2011 lopulla. Pahimpia ongelmia ovat massiivinen nuorisotyöttömyys ja nousussa oleva pitkäaikaistyöttömyys. Lisäksi Liettuan heikot talousnäkymät ja alhainen palkkataso ajavat nuoria koulutettuja liettualaisia etsimään töitä ulkomailta, mikä on johtanut osaavan työvoiman saatavuusongelmiin Liettuassa toimivien yritysten näkökulmasta.

Maastamuutto, väestön vähentyminen ja ikääntyminen asettavatkin Liettuan tulevaisuuden talouskasvulle merkittäviä haasteita. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, maassa on tulevaisuudessa entistä enemmän sosiaaliturvaa tarvitsevia kansalaisia, kun vastaavasti veronmaksajien osuus varsinkin yksityisellä sektorilla vähenee entisestään maastamuuton vuoksi.

Liettualaisten ansiotulot nousivat viime vuonna jonkin verran, mutta suurin osa kasvusta muodostui tehtyjen työtuntien määrän kasvusta. Lisäksi inflaatio söi palkansaajien ostovoimaa, jolloin käytettävissä olevat reaalitulot vähenivät. Arvioiden mukaan kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kuitenkin nostamaan liettualaisten ansiota lähitulevaisuudessa, ja kuluvalle vuodelle ennustetaan jopa 5 % ansiotulojen kasvua. Valtion tavoitteena on myös nostaa minimipalkkoja, minkä arvioidaan aktivoivan pitkäaikaistyöttömiä työnhakuun.

Liettuan julkinen velka on kasvanut hälyttävää tahtia, ja oli alkuvuodesta 2011 jo lähes 40 % BKT:stä. Tästä huolimatta Liettua on edelleen yksi Euroopan vähiten velkaantuneita valtiota. Valtiontalouden suurin haaste onkin budjettivajeen alentaminen, ja toteutetut säästötoimenpiteet ovat pienentäneet vajetta jo huomattavasti. Hallituksen tavoitteena on kuroa vaje vuoden 2012 aikana alle Maastrichtin kynnysarvon (3 %), jolloin Liettua voisi liittyä Euroopan rahaliiton jäseneksi vuonna 2014. Arvioiden mukaan tavoite on kuitenkin liian optimistinen, ja eurojäsenyyden esteeksi saattavat muodostua myös esimerkiksi inflaation kiihtyminen tai vaihtotaseen vajeen kasvu.

Venäjä on edelleen Liettuan merkittävin kauppakumppani sekä viennissä että varsinkin tuonnissa. Liettuan ulkomaankauppa kasvoi viime vuonna nopeasti, mutta tuonnin kasvu oli erityisesti alkuvuonna viennin kasvua nopeampaa ja vaihtotaseen vaje lähti jälleen kasvuun. Jos vaje kasvaa edelleen, joutuvat päättäjät ennen pitkää aloittamaan toimenpiteitä vajeen taittamiseksi. Käytännössä vaihtoehtoina ovat joko litin kiinteästä eurokurssista luopuminen ja valuutan devalvaatio tai lisäsäästöjen toteuttaminen. Lähestyvät parlamenttivaalit asettavatkin poliitikot vaikeaan tilanteeseen tältä osin.

Ulkomaalaisten investointien kasvu oli viime vuonna suhteellisen vaimeaa verrattuna muutaman vuoden takaisiin lukuihin. Liettuan tieteellinen potentiaali ja korkean teknologian kasvu on saanut myös Yhdysvallat kiinnostumaan maasta, ja kesällä 2011 nähtiin hetkellinen piikki Liettuan viennissä Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltalaiset investoinnit Liettuassa ovat kuitenkin edelleen vähäisiä, vaikkakin ne saattavat lisääntyä merkittävästi lähivuosina entistä useamman toimijan, kuten NASAn, ollessa kiinnostuneita käynnistämään toimintaa Liettuassa. Osa analyytikoista pitää Liettuaa tällä hetkellä Baltian alueen houkuttelevimpana sijoituskohteena kansainvälisille yrityksille.

Viime vuonna Liettuassa ei myöskään nähty kovin suuria yksittäisiä suomalaisinvestointeja. Keväällä 2011 perustetun Suomalais-liettualaisen kauppakamarin tavoitteena onkin lisätä maiden välistä kauppaa ja kauppasuhteita. Suomalaisyritysten usko Liettuan tulevaisuuteen näyttää odottavan positiiviselta mm. eurokriisin ja maailmantalouden taantuman uhasta huolimatta. Liettuan kilpailukyky on parantunut selvästi edellisen laman jälkeen toteutetuilla toimenpiteillä, ja erään haastateltavan sanoin: ”Ei täällä paikallisella taivaalla ole mitään hirveän mustia pilviä, ehkä tuolla lännessä on paljon tummempia pilviä”.

Sisällys:

Bruttokansantuotteen nopein kasvu takana
Teollisuus ja kauppa vauhdissa, rakentaminen toipumassa
Investoinnit kiinteään pääomaan kasvaneet hieman
Luottamusindikaattorit edelleen vaimeita
Inflaatio hidastumassa
Valuuttakurssikehitys, vaihtotase ja mahdollinen eurojäsenyys
Pankkisektori toipumassa
Työllisyystilanne kohentunut
Ansiotulot kääntyneet kasvuun
Julkinen sektori velkaantunut nopeasti
Ulkomaankauppa rikkonut ennätyksiä
Liettuan kauppa Suomen kanssa kasvussa
Ulkomaiset investoinnit toipumassa
Suomalaiset investoinnit Liettuassa lähellä ennätystään
Liettuan tulevaisuudennäkymät

Lue koko raportti


Talousnäkymät-sivusto (http://www.hse.fi/talousnakymat) on rakennettu elinkeinoelämän toiveesta ja sen on toteuttanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT.

Lisätietoja:
johtaja, professori Riitta Kosonen
riitta.kosonen@aalto.fi
projektipäällikkö Piia Heliste
piia.heliste@aalto.fi


Compiler Trade Web Site: Tutkimuksia
CEMAT-hakemisto
Studies on emerging markets /Index
Tutkimukjsia/Hakemisto